Kuvaajana mahtava Jiri Halttunen! KIITOS!
Kyllä on muuten pojalla mahtavia muistoja vuosiksi eteenpäin!
Emme kyllä koskaan unohda tätä Legendaa, joka otti hänet avosylein vastaan ja käski taistella kuin soturi! Kyllä hän on soturi ollutkin ja vielä on pitkä marssi edessäpäin, mutta tähän asti askel on ollut kevyt kulkea. Kiitos Perrinille! Aivan mahtavan suuri persoona, Suuri sydän ja miten lämmin ihminen hän onkaan!
Perthesliitto tahtoi siis palkita Eric Perrinin ja Jypin liigajoukkueen tuodessaan julkisuuteen ja esille Pojan Harvinaista Perthesin tautia. Tässä vielä kuvia palkinnon jakotilaisuudesta.
Täti pitää puhetta, miksi olemme täällä ja miten paljon tahdomme kiittää kaikesta.
Poika sai antaa palkinnon Suurimmalle idolilleen.
.jpg)
Hiukan Perriniä huvitti palkinto ja sen erilainen ulkonäkö..
.jpg)
Perthes-liiton puolesta annettiin kunniakirja koko JYPin liigajoukkueelle.
.jpg)
JYP, KIITOS!
Meiän pieni suuri sankari, soturi!
Palkinnossa on Perthesin tunnus nalle. Patsas taas kuvastaa muttereilla ja ruuveillaan sitä, että
lonkkaluu joudutaan n. 80% tapauksista operoimaan ennemmin tai myöhemmin.
Perthes on lasten lonkkaluun sairaus, mutta sen kanssa joutuu elämään koko loppu elämän.
Kuulun Perthesin Suomi- fb ryhmään, jossa ikähaarukka on valtaisa. On heitä, jotka on lapsena sairastaneet taudin ja meitä joiden lapsilla sairaus on juuri nyt aktiivinen/ ohimenossa / alkamassa,
Paljon aikuisia, jotka on lapsena sairastaneet ja nyt joutumassa leikkaukseen.
Aikuisia, joille on tehty jo operaatio, heitä, jotka on jo vuosia kärsineet taudin jälkitilasta ja heitä, joilla sairaus ei ole oireillut lapsuuden jälkeen.
On lapsia, joilla tauti on ollut päällä aktiivisena jo vuosia,
On leikattuja, juuri diaknoosin saaneita, heitä, joilla odotetaan mitä tehdään.
On heitä, jotka kulkevat sauvoilla, heitä joilla on pyörätuoli ja niitä joilla ei oireet vaikuta arkeen juuri mitenkään.
On meitä, jotka on läpi käyneet jo yhden operaation ja heitä, joilla on menossa jo toinen.
On hyviä ja huonoja päiviä. On hyviä ja huonoja tarinoita.
On tarinoita laidasta laitaan ja jokainen tarina on omanlaisensa. Yksilöllinen.
Mutta yhtä lailla jokainen meistä on käynyt tämän polun omien voimien mukaisesti.
On iloittu hyvistä päivistä ja surtu huonoja päiviä.
On saatu hyviä uutisia ja niitä huonompia.
Tämä sairaus ei ole mukava, sillä se rajoittaa lapsen liikkumista.
Lapsi on tehty liikkumaan ja lapsen on saatava liikkua, joten
meille tämä on ollut erityisen rankka juurikin sen takia, että tuota liikkumista, harrastamista on jouduttu rajoittamaan.
Ehkä me jo syksyllä tehdään retkiä metsään.
Ehkä me jo syksyllä osataan kertoa miten meiän tarina etenee..
Syksyllä on tiedossa seuraava kontrolli, mutta milloin me ollaan terveen kirjoissa,
ollaanko koskaan?
ERIC PERRIN!
KIITOS!
Valokuvaamo Jiri Halttunen fb
Käykäähän lukemassa edellisetkin tarinat:
8 viikkoa leikkauksesta
6 viikon kotrolli
PERTHES, harvinainen lonkkaluun sairaus
ja kaikki PERTHES aiheet tästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hipsula kiittää kommenteista!