3kk neuvola

En oo kerenny ollenkaan kertoa meiän 3 kk neuvola kuulumisia!
Oltiin siellä jo ennen pääsiäistä  28.3.

No käynti oli nopea ja tyttö oli hurjan reipas.
Tutkin kovasti kuvia hoitopöydän päällä, ihania leppäkerttuja ja hymyileviä naamoja. Täti koitti vetää käsistä ylös nähdäkseen nouseeko pää mukana, mutta tyttö ei ollut yhteistyö haluinen -> tuijotteli niitä kuvia niin kovin että niskat meinas kääntyä ympäri.
Nvl täti kehui tytön jämäkkää asentoa kyynärnojassa ja päätä kannattelee todella hyvin.
Jutteli tädille jonkun verran, nauroi pellen naamalle, seurasi sitä ja itki kun se vietiin pois.
Ollaan käyrillä ihan omassa tahdissa menossa, pikku hiljaa nousu suunnassa.
Eipä siinä mitään sen  kummempaa.. Ihan normaali ja nopea neuvolakäynti.


Olin jo 56 cm pitkä, kerryttänyt 4850g painoa ja pipo on 38.5
(2kk 53cm, 4.2 kg)

Rota iskettiin suuhun, kaksi piikkiä koipiin. (Lähdettiin päivällä sitten Tuuriin ja mummolaan yökylään.. Siellä itkettiin sitten koko aika, koipeni ovat kipeät!!)

4kk neuvola onkin sitten taas tän kuun lopussa ja siinä on samalla sitten lääkäri.

Sairastupa!

Tällä viikolla tänne sivulle on ilmestyny (ajoitettuja) tekstejä herkuista, on jääny monta ihanaa reseptiä julkaisematta, joten siksi oon niitä iskeny tänne jatkuvalla syötöllä. Ehdottomasti meiän perheen herkkuja nuo kaikki, sellasia luottoreseptejä.. Aina maistuvia, suhteellisen helppoja, herkullisia ja mukavia tehdä.

Ruoka-ohjeita on tulossa sitten kun kerkeen taas istumaan koneen ääreen ja kaivamaan ohjeet esille ja kuvat siirrettyä koneelle kameroista. On viime aikoina tehty enemmän ku kerkeää tänne niitä julkaisemaan, blogi-aikaa on kärsiny viime aikoina.. Voiko tänne potea vierotusoireita?

Eilen sain (kerkesin vihdoin) kirjoitettua tuon työtä koskevan-tekstin, joka on kehittyny mielessä jo viikon, pyöriny ympyrää jo kuukauden ja päätöksiä pitäs tehdä oikeesti piakkoin...

Muuta en oo siis yksinkertaisesti vaan jaksanu kirjotella, sillä meillä on TAAS sairastupa pystyssä. Helmikuun lopusta asti ollu jotain koko ajan liikkeellä, yhdestä kun selviää iskee toinen pöpö.. En tykkää, tosin ei oo taidettu sairastella sitten viime kevään?? joten sairastellaan nyt sitten koko vuoden edestä.  Isommat lapset on molemmat infulenssassa, kummallakin päänsärkyä, lihasten kokotusta ja kuumetta. Isoveli oli kaks päivää kuumeessa, tänään kuumeeton päivä. Isosisko on viidettä päivää kuumeessa, kuume vaihtelee +38-40 välillä koko ajan. Myös mies on sänkypotilas + 39 kuume jo neljättä päivää. Lääkärin ohjeen mukaan meillä vaan sairastetaan, sillä pitäs tauti talttua, muuta ei kuulemma voi tehdä.

Onneksi minä ja pikkunen ollaan vielä ainakin (koputan puuta) suhteellisen tervieitä. Itsellä jomotti eilen päätä, mut tänään ei oo ku hiukan lihaksia jomotellu, kuumetta ei oo vielä ainakaan.. Toivottavasti ei tulekaan! Pikku tyttö on myös kuumeeton, mutta vetää nenän tukkoon joka yö :( Lääkäri sanoi ettei tarvitse lähtee näytille, ellei kuume nouse yli +38 tai jos olotila menee huonompaan (nyt on naurava, pirteän kupliva oma itsensä..) ja jos lakkaa syömästä! (nyt vetelee rintaa sellasia tuntimaratoneja taas, että ei ainakaan tartte äidin huolestua, että kuivuisi! olisko tää sitä 3kk kasvukautta?)

Alkaa vaan jo kaatumaan seinät päälle, kun koko viikko on vietetty perheen kesken seinien sisällä! Voin kertoo että toisten naama alkaa jo pikku hiljaa tympimään! Oli eilen pakko käydä vaunuajelulla tytön kanssa, vaikka oltiin vaan 30 min lenkillä niin vitsi ku helpotti! Tein sit lempeän tulista kanakeittoo sairastupalaisille, soseita pakkaseen tytölle ja leivoin pullaa..

nyt mentävä ruoan tekoon!

Työt kummittelee.. nytkö jo..??

Työantaja kyseli joku aika sitten millon oon aatellu palata töihin.

En osannut vastata. Pitäs maanantaihin mennessä ilmottaa...

Faktoja:

• Äitiysloma kestää lokakuun puoleen väliin asti
• En tahtois palata ennen tammikuuta 
• Töitä olis jo elokuussa (EN aio palata vielä sillo!)
• Töitä ei ehkä oo marraskuussa (palaan ehkä 4.11??)
• 2.5kk menis kotihoidon tuella, on lähes olematon!
• Jos olisin lomalla joulukuun saisin vielä lomarahat päälle
• Joulukuussa tulee hyvät veronpalautukset

Alotin perhepäivähoitajan työt 2008, kun tyttö oli vajaan 7kk, poika 2.½v. Sillon se tuntui hyvältä, koska tilanne oli sen kaltainen että oli pakko lähtee töihin. Myöhemmin oon katunu et alotin niin aikasin. Tyttö oli aivan liian pieni, mutta tottui lapsiin, eikä koskaan oo "kärsiny" vierastamisesta, vaan tulee toimeen kaikkien kanssa. Nytkin huokailee ettei oo kaveria, kun ollaan kotona. Mulla oli neljä lasta: 2½v, 2v, 1v ja 7kk, en muista koko tuolta keväältä yhtään mitään, kuvia oon ottanu paljon, niistä tiiän et jotain oon tehnyt. Tyttö nukku 4h yöunia, joten kevät oli raskas! Todella raskas ja vaikeakin, kaikki lapset oli vaipoissa, puettavia ja melkeen piti syöttääkin..

Nyt en aio palata vielä elokuussa töihin, sen tiiän varmasti. Oon kotona ainakin lokakuun loppuun, työtilanne sitten vaan määrää sen, että voinko alottaa marraskuun alussa, jos ei oo lapsia niin ei oo töitäkään. Joulukuussa sitten kuitenkin pystyn pitämään parin viikon loman, kun kaikki tän kesän kesälomat on pitämättä. Lokakuun puolesta välistä tammikuun alkuun menis kotihoidontuella, joka on lähes olematon. Joulukuussa saan veronpalautuksia, ja jos oon lomalla saisin kesälomarahat kuulemma sillon. Jos alotan marraskuussa, niin siinä olis sit sellanen kevyt alotus 1.5kk töitä, pari viikkoo lomaa ja sit tyttö oliskin jo 1v, joten helpottais sen verran et päästäis samaan ruokaan pikku hiljaa.. Jos alotan vasta tammikuussa niin tytön vois totuttaa jo valmiiksi samaan ruokaan ja saada päivärytmiä arkirytmiin käännettyä ennen töiden alkua, toisaalta helpompaa. Vielä kun ei oo tietoo millanen ryhmä on tulossa, niin on tosi vaikea miettiä syksyä ja kevättä. En tahtois vielä miettii töitä, mut pakko on, sillä työnantajalle on pakko kohta vastata jotain, et se pystyy sit kattoo onko lapsia vai ei.

Pystytäänkö elämään pelkästään olemattomalla kotihoidon tuella 1.5kk -2.5kk?

Miksi teen tästä niin vaikeaa??

 Eli lähteäkkö töihin marraskuun alussa vai tammikuussa??

Siinäpä vasta melkonen pulma, miksen osaa päättää??

Toisaalta tahtoisin jo lähtee töihin, toisaalta en.

Jos ilmotan et voin alottaa 4.11 niin se sit enää riippuu siitä onko hakijoita ja jos ei oo niin oon sit pitempään kotona, yksinkertaista... ehkä.. Pitäs tässä muutaman päivän aikana tehdä päätös. Miksi sen tekeminen tuntuu niin kaukaiselta ja vaikealta. Ennen lomalle jäämistä olin päättäny etten palaa töihin ennen kesää 2014, mut nyt on se pakko kuopata, sillä tolla kotihoidon tuella ei elä kukaan normaali ihmienen kolmen lapsen ja oman kodin kanssa. Lainat ja laskut pitää saada maksettua, lapset vaatii jatkuvasti hankintoja (vaatteet ja harrastukset) ja ruokaakin pitäs saada pöytään asti.. Tammikuu 2014 olis realistisempi, siihen ehkä pystyy venymän rahallisestikin, mutta toisaalta kun palaan töihin niin palkka alkaa taas juoksemaan ja se on yli puolet suurempi kuin tuo äitiysraha, jonka nyt saan. Kotihoidontukeen verrattuna yli 3 kertaa suurempi! Ei tuo mun palkkakaan mitään järjen jättiläinen ole, mutta sillä sentään elää ja se riittää pitämään elintason sopivana.   Tästä pääsee kattomaan palkkavertailun

 Lisäksi saan kuitenkin Tytöstä kotihoidontuen joka tapauksessa 3v asti, kun hän on kotihoidossa, vaikka työni aloitan. Joten kai jotain positiivista siinä sitten on, että aloitan työni jo aikasemmin, kun rahaa ainakin näyttäs tulevan ihan kivasti, ettei tartte sen takia sit kuitenkaan olla huolissaan.

Mä kuitenkin rakastan työtäni. Eniten siinä on parhautta se, että saan olla edelleen se "pullan tuoksuinen äiti", joka on aina kotona,  laittamassa lapset eskariin/kouluun ja ottamassa lapset vastaan koulusta ja eskarista. Oon kotona silloin kun lapset on kipeitä ja lomalla. Lapsille on aina kavereita ja meillä ainakin noi isommat tykkää pienistä hoitolapsista ja ovat jo kaivanneet hoidettavia, tosin joulun alla ja keväisin on aina näkösällä se "joko alkaa loma", koska sitten kuitenkin lapset kaipaa sitä omaa rauhaa ja aikaa olla vain meiän vanhempien kanssa yhdessä. Nyt ollaan oltu omalla porukalla syksystä asti ja lapset on sekä nauttineet, että kaivanneet säpinää, johan tuossa oli äidillä sellanen reilu 4v työputki takana, nyt kun lapset on isompia niin se oma aika on tärkeää ja lomalla ollaan sit vain oman perheen kanssa, ei niin että hoitolapset siinä pyörii jaloissa. Oon koittanutkin saada lomiani samaan aikaan ku koululaisten lomat, mutta lopullisen päätöksen tekee kuitenkin aina työnantaja, eikä aina sitten pysty olemaan pois silloin ku itse haluaa.. Tosin hänkin ymmärtää sen, että omat lapset tarvitsee aikaa olla perheen parissa, ei siihen riitä muutama tunti illassa.

3kk

* Mittani ovat 4850 kg ja 56 cm pipo 38.5cm (4.2kg ja 53 cm = 2kk)

• Juttelen enemmän, koko ajan.
• Nauran kuville ja leluille (hymynaamat on in..)
• Kuuntelen kun minulle puhutaan ja "vastaan"
• seuraan tarkkaan kaikkea
• tartun kiinni leluihin
• En vielä ihan käänny selältä mahalleni, mutta yritys on todella kovaa!
• Kiepsahdin kerran kyllä mahalta selälleni, hiukan ehkä vielä vahinko..
• yritän kovasti mennä mahallani eteenpäin, mutta maha on tiellä ja kädet ei lähde mukaan
• potkuissa on voimaa ja ponkaa jaloilla tosi paljon esim. sylissä seisoma-asentoon.
• Viihdyn sylissä ja leikkimatolla muiden kanssa, en kauaa yksinäni
• Rintaraivarit! Pullosta isin kanssa on kova juttu!
• Nukahdan helposti ja hyvin omaan sänkyyni 
• Nukun paremmin 21-07, 1-2 syöttöä.
• Päivisin parit unet ja alkuillasta torkut
• Nuhasta päästiin, mut tilalle tuli yskä :(
• Kannattelen päätäni ja pyrin kyynärnojaan, tutkimaan maailmaa..

Porkkanakakku

... on yksi omista suosikeistani...

Oon kokeillu monia reseptejä, mut tää on  nyt tällä hetkellä suosikki.
Tulee tosi pehmeitä, mehukkaita ja makoisia..
Teen yleensä kakun, en muffineita ..

Ainekset
4 - 6 (n. 300 g)	porkkanaa (4 dl porkkanaraastetta)
4 dl	vehnäjauhoja
3 dl	sokeria
2 tl	leivinjauhetta
1 1/2 tl	kanelia
3/4 dl	mantelirouhetta
100 g	leivontamargariinia
3	kananmunaa
Kuorrutus
1 rs (180 g)	tuorejuustoa
1 dl	tomusokeria
1 tl	vanilliinisokeria
2 rkl	sitruunamehua
Koristeeksi
	raastettua sitruunankuorta tai mantelirouhetta
Lisäksi
12	isoja muffinivuokia, jos teet muffinit kakun sijasta

Kuori ja raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Sulata ja jäähdytä rasva.

 

Riko munien rakenne ja sekoita joukkoon rasva ja porkkanaraaste. Lisää kuivat aineet sekoittaen. Jaa taikina muffinivuokiin. (Vuoat saa täyttää melko täyteen.) Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Sekoita kuorrutusaineet keskenään ja päällystä jäähtyneet muffinit kuorrutuksella. Koristele sitruunankuorisuikaleilla tai mantelirouheella. Porkkanamuffinit voi myös pakastaa.

 

** itse lisään myös vähän inkivääriä, joskus myös ananasmurskaa..

ohje löytyy täältä

valkosuklaaunelma

Tän reseptin nappasin Yhteishyvän ruoka-lehdestä 3/2013
mutta kaapissa oli vain päärynää, joten sovelsin, tapani mukaan..
Lapset tykkäs, joten tätä tulee varmasti myös olemaan hoitolasten välipalalla, sitten tulevaisuudessa..

Päärynä-valkosuklaarahka
6 ann.

1 prk maitorahkaa
1 prk säilykehedelmiä
100g valkosuklaata (olis varmaan hyvää myös esim. maitosuklaasta tai pätkiksistä, lurps)
2 dl kermaa
2 rkl sokeria
2 rkl hasselpähkinää

Valuta päärynät, viipaloi, ota osa talteen koristelua varten. Soseuta loput.
Sulata suklaa. Vaahdota kerma ja mausta se sokerilla.
Nostele rahka kerman sekaan, lisää päärynät ja suklaa.
Sekoita hyvin ja annostele annosmaljoihin. Koristele päärynän viipaleilla.

Muffinit

 Muffineja, tällä luottoreseptillä

Näissä on mustaviinimarjaa ja valkosuklaahippuja.. Oli ihan törkeen hyviä!