torstai 30. tammikuuta 2014

Me and i kevättä

Me and i - kevään mallisto on taas täällä..
Ainoa "mallisto", jonka päivittymistä odotan innolla.

Meillä kun ei todellakaan millään merkkivaatteilla hypellä ja yleensä päällä on kirttätettyä, itsetehtyä tai halpis vaatteita niin tämä hurahdus on pysyny hyvin hanskassa.

Tänä keväänä mallisto oli jokseenkin ihan ok..
Mikään ei pomppaa suoraan Must have-listalle,  muttei mikään joudu kyl suoraan inhokkeihinkaan.. Löysin heti kyllä jotain mikä miellytti omaa silmää ja jotain mitä lapsille voisi katsoa, mutta...

Ihastuin naisten vaatteissa tuohon harmaaseen neuletakkiin holey cardiganiin! Aivan mahtava olisi kotioloissa! Hinta vaan puistattaa vielä..  Ja tuo Wave hamonenkin on jokseenki nätti..
Turkoosi  vesiputous-pusero on kerrassaan kaunis ja tuo musta poncho tunika on vaan niin ihanan näköinen! Huoh, olispa pohjaton budjetti..

http://www.meandi.se/fi/sivut/1123/alla-vuxenklader-finska.aspx?catId=112&tci=1746

Lapsille.
Pojalle olisi ollut tuo auto paita aivan mahtava! SEN olisin ostanut heti JOS: keltanen pohjaväri olisi ollut jokin  muu... TAI jos keltainen auto olisi ollut turkoosi!  Meillä kun inhotaan keltasta ja oranssia joten turha ees miettiä asiaa enempää! (Lisäksi isälläni on nuoruudessa ollut tuollanen turkoosi menopeli allaan, joten se olisi ollut mahtava jo pelkästään sen takia!! :) )
Farkutkin olis mahtavan näköiset, mutta luulen etten saa poikaa niitä kokeilemaan. enkä uskalla kokeilematta ostaa (se kun on kropaltaan just sellanen ettei koskaan tiedä miten vaatteet istuu..)

Likalla tahtoisin ton Wave-tunikan, mutta tyttö ite ei oikeen tuosta oranssista kukasta innostunut..

Pikku Kirpulle luultavasti on pakko ostaa noi pinkit kissapöksyt ja tuo ihastuttava Kruunu body!
Pöllö body olis ihana meiän pöllö fanille, mut näyttäs äidin makuun kyllä liian poikamaiselta..


http://www.meandi.se/fi/sivut/1122/alla-barnklader-finska.aspx?catId=111&tci=1745



Onneksi on aikaa vielä omiin kutsuihin, niin kerkeää vielä katsella mallistoakin useamman kerran ja miettiä että mitkä niistä oikeesti tahtoo tulla meille käyttöön.. :)

perjantai 24. tammikuuta 2014

Jää- ja lumitaidetta..

Nythän on niin mahdottoman kauheita päässy tapahtumaan, ettei tänä talvena oo voinu nauttia lumesta juuri ollenkaan. Täällä Keski-Suomessa on juurikin sen verran lunta, että voi sanoa maan olevan valkoinen ja niih, muuhun sitä ei sit riitä. Jää mäenlaskut ja linnanrakentamiset tekemättä.

Noh, pakkasta on kuitenkin pitäny ja meillä kun maitoa kuluu PALJON niin ollaan käytetty tämä "kierrätys"idea luovasti.

Pienet ei vielä näistä "taiteista" ymmärrä ja isoin 4v:kään ei ole kiinnostunut, mutta omat 6v ja 8v ovat innoissaan valitsemassa joka päivä uusia värejä ja tarkistamassa ettei samaa väriä tule liian montaa.. Mahtavan idean bongasin fb:n ideapankki ryhmästä.. Myös perinteisiä jäälyhtyjä löytyy pitkin pihaa, useita!

Näistä on tarkotus vielä rakentaa jotain kivaa, mut ideat on vielä hautumassa, kun teoksia on vielä niin vähän tehtynä.. Mut katsotaan, josko tästä joku linnake tai vastaava jäätaideteos pihaan saataisiin tehtyä..  (Pistän sit kuvaa, mikäli jotain järkevää saadaan aikaiseksi) nyt nämä ovat vain koristamassa kukkapenkkiä etupihan sisääntulon vieressä..  Ihaniahan ne ovat jo tuollaisenaan..

Elikkäs maitopurkkeihin (mehupurkkeihin yms.. Meillä oli myös isoissa karkkirasioissa ja jätkipurkeissa) vettä. Vesivärillä värjättiin. Mitä enemmän väriä jaksaa lisäillä veteen sitä tummempaa jäästäkin tulee.. Tulipa meille tuossa pari läpinäkyvääkin.. :)





Sitten luonnon omaa jää- ja lumitaidetta.. No melkein ainakin.. :)


Viikon viimeistä viedään ja täytyypi samalla sanoa, että onpas ollu taas melkonen hulina viikko!
Viikonloppua kohden on hyvä ponnistaa vielä..

Ens viikolla taas uudet kujeet!
 
ps. *päivityksiä taas luvassa, kunhan saan "omaa aikaa", 
joka on näin viikolla ainakin aikas kortilla..*

maanantai 20. tammikuuta 2014

Kinkkuvoileipäkakku

.. Mammaryhmässä on kyselty tän ohjeen perään useamman kerran ja se on hyväksi todettu useasti. Ihan perusmaulla mennään ja kelpaa varmasti kaikille.

Täytteistä kun vaihtaa savuporotuorejuuston lohi-piparjuurimakuun ja lisätä lämminsavulohta kinkun tilalle sekä persiljan tilliin ni syntyy maistuva lohikakku..

... tai tonnikalaa lohen tilalle..

Tai Afrikan paprikoita tuorejuustoa, curryllä maustettua kanaa ja anansta niin tulee maistuva broilerikakku..


Ihan vain mikä maistuu.


Tässä mun versioni ja tätä tehty jo kymmenkunta vuotta ja edelleen se on kahvipöytien hitti meiän juhlissa. Hyvä tietää että edes joku maistuu varmasti kaikille vieraille!








Laakaleikattuja leipiä (1 riittää 10-12 hlön kakkuun)
Nyt oli vaan vaaleaa leipää, mutta ruisleivällä saa kakusta tukevamman.
(Nämähän löytyy pakastealtaasta)
 
 Täytteet:
 Majoneesia/ranskankermaa (kumpi vain käy)
2 prk savuporotuorejuustoa
sinappia
pippuria
punasipuli
suolakurkkua
paprikaa
kinkkupkt
persiljaa 

Pilko kaikki pieneksi kuutioksi.
Sekoita tuorejuusto ja rankankerma keskenään ja lisää sinne muut täyteaineet.
Pistä jääkaappiin odottamaan.

Leikkaa leivistä reunat pois ja kostuta hyvin liha/kasvisliemellä.
Maista täytettä, jos maku miellyttää niin jatka, jos kaipaa jotain lisää..
Täytä leivät. Lisää täytettä runsaasti!
Tämä määrä riitti hyvin 5 kerroksiseen kakkkuun  (neljä täytekerrosta)
+ Lisäksi saatiin makupala lopuista leivistä hätähousuille :)


 Kääri tiukalla rullalle voipaperiin, ja jääkaappiin 
 (paino päälle, esim. leikkuualusta/maitoprk) odottamaan huomista.
 


Tarkista tarviiko kakun reunoja suoristaa.
Leikkaa terävällä puukolla vetämällä, älä paina, ettei koko kakku kaadu tai sorru.
Sitten: Koristelemaan!..

Päällinen:
 Tuorejuusto (savuporo, valkosipuli jne..)
majoneesia

Notkista tuorejuusto majoneesilla ja levitä leipäkakun päälle.

Ja sen jälkeen koristelut:
 Tässä vaiheessa mielikuvituksesi on vain rajana!
Tee sellainen koristelu kuin haluat.

Minä käytin Kirpun 1v kakussa näitä seuraavia:
kinkkua, erilaisia salaattia, kirsikkatomaatteja, kurkkua..
juustoa, ruohosipulia, persiljaa....







Ihanan raikasta pakkaspäivää ja
Antoisia kakkuhetkiä mammaryhmälle ja toki kaikille muillekin! 






perjantai 17. tammikuuta 2014

Viikon kuulumisia..

Vesirokkopotilaan takia meillä olikin alkuviikko vapaata.


Musta on ollut oikeesti mahtavaa palata, vaikka tätä toistelinkin jo viikko sitten. Oon saanu rytmin kuntoon, näillä puitteilla, mitä on nyt annettu ja kaiken suunnilleen pyörimään rytmin mukaisesti.
Tarttee vielä vähän hienosäätöä tehdä kun saadaan nuo toisetkin porukkaan mukaan koko päiväisesti. Niin ja yhtään ylimääräistä aikaa ei kyllä ole päivän aikana löytyny.. Eilenkin huomasin aamukahvikuppini olevan kuistilla puolillaan, kun en vaan ollutkaan kerennyt juomaan sitä. Keskiviikkona en kerennyt syömään mitään kuin vasta puolen päivän jälkeen aamupalaksi palan ruisleipää.. Juostu ja käveltykin on niin paljon ympäri kämppää ettei oo koko viime vuonna yhteensä tullu otettua yhtä monta askelta.. (jos ei tällä laihdu ni ei sit millään..) Ja illalla on silmät sitten ihan ristissä, mutta tuo loistavan karu täysikuu pitää hereillä myöhään!

Henkisesti on kuitenkin aika rankkaa kun yksi lapsista itkeskelee paljon. Enkä ole vielä keksinyt keinoa millä saisin ikävää lievitettyä, vaikka kaikkea on kokeiltu (kaikki ne mitkä on aikasemmin auttanu ja apuakin kyselty kollegoilta..) ja sylissä ei lapsi viihdy yhtään.  Toivon että tää on ohimenevää ja toinenkin tottuisi aikasiin aamuihin ja hoidon tuomaan rytmiin ja uusiin kavereihin. Tänään tosin sain jo pikaiset halin, joten edistystä on tullut, kun keskiviikkona vain rimpuiltiin pois sylistä huudon ja potkujen kera sekä kiiruhdettiin karkuun toiselle puolen taloa. Luottamus syntyy ajan kanssa ja oon vanhemmillekin koittanut sanoa, että kaksi ekaa viikkoa on pahimmat, varsinkin kun kyseessä on pieni, joka ei ole hoidossa koskaan ollut.. Se luo minuunkin pientä toivonkipinää että kyllä tämä helpottaa.

Lisäksi oma Kirppu on näyttänyt pientä mustasukkaisuuden puremaa kun joku toinen on vain lähellänikään. Heti tullaan huudon kanssa juosten syliin näyttäen että tää on sitten mun äiti. Onneksi kuitenkaan ei leluista ole tullut riitaa. Tärkeimmät leluthan onkin sitten omassa lelukopassa niin ettei hoitolapsille kaikkea ole leikkeihin annettu. Niin ja pikku hiljaa alkaa kyllä helpottamaan, kun tänään ei enää juostu syliin asti vaan huudettiin vaaan toiselta puolen huonetta: eieieiei!

Isoimman (4v) kanssa ollaan edistytty hurjasti jo muutamassa päivässä, se on varmaan se sinnikkyys ja toistot. Viikko sitten ei suostunut pukemaan mitään ulkovaatetta päälle, kun halusi että puen hänet samoin kuin pienemmätkin.. Eilen päälle meni villasukat ja tänään jo villahaalarikin. Olen saanut häneen virtaa kertomalla että jonkun täytyy olla esimerkkinä pienemmille ja että hän on jo aika iso puettavaksi kun ei mahdu enää oikeen syliinkään. On siitä hyötyä ollu kun vajaa kaks vee tahtoi tänään ihan itse pukea villasukat, kun isompikin niin teki. Kovin kovin paljon vaan tarvitaan kehua ja kannustusta ja jokainen hetki pitäisi olla katsomassa miten nyt menee, mutten valitettavasti voi koko aikaa olla vieressä, kun kolme muuta juoksentelee pitkin kämppää (operaatio: leikit leikkihuoneessa on vielä hiukan kesken..) Omatoimisuus on aika vähäistä, ellei sano topakasti, mutta liiaksi en oo vielä uusia asioita eteen pistäny. Yksi näistä uusista toimista on haarukan käyttö, kun lapsi itse sanoi ettei ole vielä koskaan sellaisella syönyt (ja vanhemmat sen sitten sanoivat myös), meillä kun Kirppukin syö jo pienellä haarukalla ruokaansa (sillon kun ei vedä ruokaa kaksin käsin kurkkua myöten..) niin hän tahtoi kanssa kokeilla kun kuulemma näytti ruokakin maukkaammalta sen kanssa.. Pienin askelin..

Ruokapuoli onkin sitten asia taas aivan erikseen. Meiän pieni Kirppu on syönyt yhdessä päivässä enemmän kuin kaikki  kolme hoitolasta yhteensä. Ei ole maistunut puurot, ei makkarasoppa, eikä leipä.. Maitoa ei haluta juoda kun se on kylmää (ei kai 4v:lle tarvitse lämmittää maitoa??)'

Uniaika on jokseenkin kaaottista, vaikkakin toisaalta helppoa.. Isoin ei tahtoisi millään levätä pienintäkään hetkeä (lepohetki n. 30 min, sillä aikaa kun siivoan ruokailun sotkut ja valmistelen välipalaa).. Pienimmät, kaikki kolme nukkuvat ulkona rattaissa, (joten pukemista on parhaillaan kolmesti päivässä) onneksi kuitenkin he nukahtavat helpolla ja nopeasti ja ovat nukkuneetkin yllättävän hyvin.

Fyysisesti sitten huomaan että selkä ei todellakaan ole parhaimmassa kunnossa. Nyt kun on pari viikkoo nostellut pieniä ylös nurmikolta ja sisällä pukenut, nostanut ja kantanut vaunuihin nukkumaan niin selkä huutaa nytkin tässä istuessa hoosiannaa.. Iltaisin se on jäykkä ja jumissa ja vaikka olen koittanut tehdä annettuja "hoito-toimenpiteitä" ei se ole ainakaan parempaan päin mennyt.. Lääkärihän kielsi "turhan" kanniskelun, joten olen koittanu aina istualtaan ottaa syliin, enkä ulkona kantele lapsia muuta kuin keinuun ja siitä pois. Täytyy toivoa, ettei se pahemmaksi mene ja yrittää olla rasittamatta sitä liikaa.. Melutaso on aika kova, joten korvat huutaa hoosiannaa pitkään vielä työpäivän päätteeksi, vaikka miten koittaa sanoa ettei tarvitse huutaa niin ääntä lähtee.. Välillä kun täällä itkee yhtäaikaa kaikki kolme pientä (yks potalla, yks naamanpesusta ja yks ku kaatui..Välillä  tuntuu et vaan itkemisen halusta ja toisaalta siksi kun toinenkin itkee.. Sympatiaa..??.)

** Pieni Kirppu sitten sai sen korvatulehduksen viikko sitten. Rokotteen 2 viikkoa sitten... Ja  lämpöä oli viime vlopun ja nyt tiistaina alko sit olla koko kroppa täynnä kirkkaan punaista ryhelmää/ihottuman kaltaista, ei kutisevaa kuitenkaan ja kerkesin jo aatella et nyt se vesirokko sit iski meillekin. No kuume siis laski ja aloin ynnäämään. Onko se vauvarokko, rokotteesta johtuvaa vai lääkeallergia..?? Kirppu on hyvävointinen eikä mitään allergiaan viittaavaa muuta kyllä tullu esille, joten uskalsin vain veikata tota vauvarokkoa, kun en noita oireita osaa yhdistää rokotuksen oireisiin,.. No keskiviikkona ne oli enää haaleita ja tänään tuskin näkyviä, joten juu, kai se sitä sit  vauvarokkoo tais olla.... Odotellaan sitten sitä vesirokon tulemista ensi tai seuraavalle viikolle..  **


No mutta, ensi viikolla taas uudet kujeet.. Meillä tosin onkin huomenna "koulupäivä", kun lapsilla onkin koulussa Unisef-kävely,  tästä lisää huomenna.. Pitäs kai lähtee punkkaa kohti et jaksaa herätä ja lähtee polun varteen kannustamaan.. :)

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Voihan tulehdus, kipu ja punanen silmä..

Meillä on yleensäkin sairastettu vähän.
Korvatulehduksia on isommilla yhteensä ehkä 5 ollu tässä 8,5v aikana, eikä mitään muutakaan oikeestaan ole (Likalla epäillään nyt migreeniä, sai kaksi pahaa päänsärky/oksennus kohtausta viime viikonloppuna, mut tujut lääkkeet autto niihin, eikä oo, onneksi, ollut sen jälkeen.)

Meillä oli loppu vuonna ärhäkkä tuleehdus Kirpun toisessa korvassa ja nyt saatiin viikko sitten pe 2 rokotetta 1v neuvolassa. Tiesin ja osasin odottaa et varmasti nostaa kuumeen jossain vaiheessa, ku on muutenkin vähä reagoinu noihin rokotteisiin.

No mutta, sitten torstaina alkoi olla outoa tasapaino ongelmia (ajattelin heti et korvatulehdus tullu takasin, mut ei ollu muita oireita) Kirppu vaan ei tahtonut kävellä tai ottanut askelia. Seisoi vai paikoillaan ja huusi. Konttasi ja oli tyytyväisempi ja aattelin ettei tartte lähtee viel näytille..

Perjantaina sitten oli vaan vähän nuutunu, ei oikeestaan muuta ja aattelin et no oli rankka viikko takana! Itekin ihan voimat pois..

 Mutta sitten Kirppu oli lauantai iltaa kohden yli 38 kuumeessa, nukku, istu sylissä ja huuti ku syötävä hetkittäin, mutta nukahti yöunille hyvin, vaikkakin sitten nukkui levottomasti..  Aattelin vaan et se johtuu rokotteesta, menee ohi, mut silti..
Aamulla lääkärissä käynti paljasti että korva ei ollut edes parantunut tässä kahdessa viikossa, joten juu, ehkä se jossain näkyy ja tuntuu.

Tasapaino ongelmia ei osannut selittää mutta sano et jos ei mene ohi viikossa ni sit näytille niiden takia.

Sylikissa eilen illalla ennen nukkumaan menoa..


Oma silmäni oli arvoitus sitten lääkärillekin.
Ei ärsytä, ei vuoda, ei rähmi... Ei ole tulehdus, ei haavaa, eikä allergia..
2 viikkoo sitten se näytti juurikin tuolta mitä tuo ylempi kuva on (sama ripsari silmässä), kuurilla se helpotti, mut ei kokonaan poistunu punaset viivat..
Mä oon kyl tökänny siihen ripsarilla täs välissä ja perjantainakin meni vähän ripsien alle ni voi luoja ku kirveli ja poltteli ja vuoti ku seula.. Ripsari lenti roskiin ja eilen oli jo paljon parempi.. Mut jos se tosta on ärtyny ni ehkä se nyt helpottaa?? eiks nii?

EI täs silleen mitään oo, mut lapset pelkäs perjantaina tuota silmää niin ettei kattoneet päälle päin yhtään. Jos nyt sais parissa päivässä sen parampaan kuntoon ja koittais olla ärsyttämättä uudelleen.. 

Ylemmässä kuva ripsari silmissä perjantai- iltana.. Alempana tänä aamuna ilman ripsarii..
Ehkä siinä jotain perää voi olla, et herkkyyttä löytyy... ??  Tosi outoo silti ettei lääkärikään osannu sanoo et mitä sille vois tehdä.. Mut mennään nyt tällä tää viikko ja jos ei helpota ni sit uudestaan kyselemään mikä kumma siinä on ku ei kokonaan parane..


Geelikynnet

Sattumusten ja niiden summien kautta eksyin  L-salonkiin ja valkoiseen nahkapenkkiin.
Poikahan voitti sen lahjakortin ;)

Tuloksena oli ihanat, yksinkertaiset ja mahtavan kimaltavan pinkit geelikynnet Kirpun 1v juhliin.
Nyt 2 viikkoa myöhemmin kynnet ovat edelleen "uuden" näköiset tuota vasemman etusormen kynttä lukuunottamatta.  Koitinpa sitten katkaista itseltäni sormea juhlavalmistelujen keskellä, mutta  kynsi päätti toimia turvatyynynä ja sai osaltaan kokea kolhun.


Tuntuupa ihanalta ajalta ku ei kynsiä tartte olla koko ajan repimässä tai leikkaamassa, sillä omat kynteni ovat kuin kuivat haavanlehdet: halkee, lohkee ja murenee.. ah, haikeudella muistelen raskausaikaa, jolloin kynteni oli "hyvässä kunnossa".

Kynnet on niiiin ihanat, kovat ja elämää kestävät (ei oo haitanneet jatkuvat käsien pesut / pyllyjen pesut ja kodin puunaamiset) että hannooko näistä luopua ollenkaan? Kai se on..

**Tämä ei ole maksettu mainos!!**

lauantai 11. tammikuuta 2014

Eka viikko töissä!

Ensimmäinen viikko on takanapäin ja voin huokasta kahdesta asiasta.

Olipa oikeesti kiva päästä takas töihin ja saada arjesta kiinni, MUTTA
kylläpä se taas vaati veronsa ja energiaa saada uudet pienet hoidokit arkitouhuihin mukaan.

On ollut leppoisa ja mukava viikko.
Hoidossa on ollut reilu 1-vuotias omani 1v:n lisäksi ja meno on ollut vähemmän riehakasta. 2 muuta lomailleet vielä tän viikon (paitsi perjantaina)

Pienet on tyytyneet läsnä oloon ja tavaroiden tutkimiseen, sylissä olemiseen ja rutiinin luominen on ollut helppoa. Ulkoiluissa ollaan vaan tönötetty paikoillaan tai sitten oon käyny pienten kanssa tekemässä puistolenkin rattailla, jotta vähän aikaa saadaan kulumaan ulkonakin. Pienet kun ei vielä kauheesti ulkona kävele ja luntakaan ei ole ni tekeminen on aika vähäistä. Ehkä ens viikolla saadaan nauttia sitten jo lumesta, mäenlaskusta ja lumiukoista! Toivotaan! Nukkuminen ja sinne laittaminen on ollut yllättävän helppoa (kahden kanssa), oma syö nopeemmin, joten vessareissun jälkeen puen ulkovaatteet ja isken vaunuihin. Sillä aikaa toinen on syönyt ja samoilla toimenpiteillä ulos n. 10-15 min myöhemmin.

 Saas nähä miten se sitten onnistuu kun takapihalla onkin ensi viikolla kolmet vaunut nukutettavina ja yksi sisällä. :) Kaikkihan on järjesteltävissä, mutta jänskittää silti hiukan että miten homma lähtee sujumaan. Mitä jos yks huutaa ulkona ja toinen sisällä ja sit herääkin kolmas ja neljäskin ja kädethän ei riitä ku kahteen.. No kattellaan. Toivotaan että tytöt nukkuu hyvin ulkona ja isoin sisällä.. Ensi viikolla sen sit näkee miten sujuu..

 Alkuviikot tässä opetellaan, tutustutaan, luodaan luottamusta ja kattellaan ihan rauhallisesti.. Ei oo kiire mihinkään, ei oo suuria suunnitelmia suunniteltu ja pikku hiljaa mennään eteenpäin ja lähdetään arjen touhuja kehittelemään eteenpäin. Suunnitelmissa on vaikka mitä kivaa ja mukavaa touhua. Nyt ens alkuun ootellaan et saatais sitä lunta ja päästäis lumihommiin ulos! Alkaa tää musta ja märkä maa jo ahistamaan. Pitänee kohta kaivaa likallekin ohuempi syksypuku kuralahkeilla ku toppapuvussa on ihan hikinen, vaikka alla vaan body ja sukkikset.. 

Meillä on siis tällä viikolla leikitty autoilla, palloilla, kokattu, potkittu palloa, tehty värimatoa, lumienkelikin saatiin tehtyä, keinuttiin ja levitettiin leluja ympäri taloa. Takapihalla vierekkäin kahdet hyökkäysvaunut ja yhdet oli nurkalla, ens viikolla sitten kolmet rattaat pitäs saada jotenkin vierekkäin katokseen sopuisasti..  *kuvissa oman 1v:n kädet ja koivet..*



.... Tosin.....
Torstaina hoitoon tuli lievästi punaisilla näpyillä oleva pieni hoitolapsi, joka sitten myöhemmin liehahti ihan kunnolla VESIROKOKSI!! Onneksi kaikki muut hoitolapset/omat lapset (paitsi pienin 1v) on tän jo sairastanu, joten nyt vaan ootellaan saatiinko sitten tartunta näinä kolmena päivänä vai ei..



perjantai 10. tammikuuta 2014

Uuden vuoden ilotulitteet

Uuden vuoden raketit



Sormiväreillä maalattiin tai oikeastaan tökittiin väriä paperiin sormen kanssa. 

 Aluksi värinlaittaminen sormeen sai isoimman itkun partaalle,  kun sormihan siinä sitten likaantuu. Sanoin ettei meillä haittaa jos sotkeentuu, kun aina kädet voi pestä.
 Hetkeä myöhemmin lapsi sitten vastahakoisesti tökkäs sormensa purkkiin ja siirsi värin paperiin. 
Lopulta se olikin niin hauskaa että astiaan meinattiin tunkea koko käsi ja 
sitten koko kourallinen väriä paperiin.

Pienin ei olisi malttanut lopettaa alkuun päästyään, mutta kun väriä alkoi olla enemmän muualla kuin paperissa totesin että on aika lopettaa.

Keskimmäinen oli ujo ja vastahakoinen sotkemaan sormeaan. Isoin tuli viereen katsomaan ja kovasti sanoi että se on kivaa ja näytti kerran mallia niin pienikin uskaltautui. Kastoi kuitenkin sormensa väriin ja pikaisesti tökkäsi sen paperiin ja sitten uuteen väriin. 
 
Värikkäitä ja tosi hienoja tuli!

Ylhäällä tekijänä 1v. Ja alhaalla 4v ja 1.5v

Omat isompani halusivat myös tehdä tämän (kuvaa voin pistää myöhemmin) ja toinen pieni oli tänään poissa, joten teko siirtyy..

torstai 9. tammikuuta 2014

Miljamaista - arpoo!

Arvontaa on luvassa myös täällä.

Miljamaista blogi arpoo 100 lukijan kunniaksi Skip Hopin huppupyyhkeen tai nimikoidun eväsrepun  iiniMiinistä


Ai että, mä oon niin pitkään jo ihastellu tota pöllöreppua pikku likalle et ei toi eväsreppukaan paha vaihtoehto olisi  ;D Meillä kun ei oo ollu tarvetta repuille vuosiin (niitä on niin paljon kertynyt kahdelta et kolmas ei tod. oo tarttenu omaa, mutta nyt alkaa olemaan oman reissurepun hankinta edessä, kun ei enää hoitolaukkua käytetä reissuilla.. :) ) Jos kävis hyvä tuuri ni tässä olis yks ratkaisu ongelmaan, pysyis ne eväät matkassa,  mahtuishan tuonne puhas vaippakin sekaan.
Eikä kassi menisi hukkaan, kun siihen saa nimen!


http://www.iinimiini.fi/skip-nimikoitu-evaslaukku-pollo-p-1812.html
http://www.iinimiini.fi/skip-nimikoitu-evaslaukku-pollo-p-1812.html


Rauharentolassa mahtava arvonta!

Onni on ihanat blogit, joita tapaa netin ihmeellisessä maailmassa.
Rauharentolassa on aivan mahtava 7 x 7 arvonta meneillään.
Aivan huippu palkinnoilla!

Käykää ihmeessä osallistumassa mukaan!

Rauharentola

http://rauharentola.blogspot.fi/2014/01/7-x-7-arvonta-hilun-uusi-koti.html


tiistai 7. tammikuuta 2014

Muutamat Alet..

Tänä vuonna oli jotenki "huono" metsästys onni.
En kyllä jaksanut edes kunnolla kaupoissa penkoa. Koot 116 / 130 ja 74-80 tuntuivat olevat loppuun kulutetut.. Niitä vain ei löytynyt, kaikkea muuta kylläkin..
Yleensä kyllä löytää vaikka mitä tarpeellista (ja tarpeetonta), mutta nyt meinasi vai iskeä ahistus, kun mitään ei löytynyt (etsin Kirpulle isompia paitoja/tunikoita ja housuja niin ja paremmat toppahanskat, sekä likalle olisi pitäny löytää housuja..)

Noh, en sentään ihan tyhjin käsin jäänyt.. Mutten löytänyt sitten juuri niitä  mitä lähdin hakemaan.
Kuvasta puuttuu pojalle löytyneet puserot ja tytöille löytyneet juhlamekot.
Isommalle tytölle löytyi pikkumyy ja lila tunika ja kimalle sukkahousut.
Pienemmälle turkoosi pupu-body, 2 legginssit ja lila pusero.


Yllätyksekseni löysin itselleni jotain.. Oikeastaan PALJON. Olen viimeksi ostanu itselleni oikeesti jotain syksyllä (me&i farkut ja tunikan) ja sitä ennen tais olla äitiysvaatteet..
Noh nyt löyty ihanat lökövaatteet kotiin/töihin.. :) Näissä on niin mukava olla, etten muita ole pitänyt näiden oston jälkeen päälläni. Ei haittaa jouluna syödyt lisäkilot.. ;)

Seppälästä löysin siis itselleni: 2x neuletunikoita (vaalpun ja harmaa) sekä legginssit ja yövaatteet


Kuvasta puuttuu mm. 3 perustoppia (valkonen, harmaa, musta) sekä kesä/ juhlamekkoni, joita ostinkin kolmin kappalein..

maanantai 6. tammikuuta 2014

1-vuotisjuhlat

Nyt on sitten 1-vuotisjuhlat juhlittu.
Kylläpä oli melkoiset pippalot, kun neiti ei seuraavana yönä malttanut nukkua kuin 3h pätkissä!
Äiti on raato ja univelka painaa niskassa ku 100kg paino.

Mutta loppujen lopuksi, kaikki meni oikein hyvin.
Ruokaa oli tarpeeksi, ei liikaa
ja se maistui kaikille 
ja sain kaikki tehtyä mitä olin ajatellutkin tehdä.


Karsittiin joulukoristeita pois juhlia varten ja 
iskettiin tilalle pinkkiä, lilaa ja valkoista.

Ilmapalloja
paperirinkulaköynnöksiä 
servettikukkia 
ja kukkia!

Kyllä näillä yhet juhlat vain saatiin kasaan..
Kyllä kelpas äidille, likoille ja vieraille...
Vai kelpaako?



Jostain syystä meillä oli "koristeena"  paljon pöllöjä..

Leivoin kaksi suolasta:
Tonnikalapiirakan (ylänurkassa/vasemmalla) 
 kinkkuvoileipäkakun (alanurkka/vasemmalla)

Makeaa puolta oli:
Lime-valkosuklaakakku (vasen reuna toinen ylhäältä)
Tajunnan räjäyttävä suklaakakku (keskellä alhaalla)

Lisäksi lähinnä pikku likalle (vähemmän mausteita/sokeria yms.)
porkkanamuffinit sitruuna-tuorejuustopäällisellä
täytekakku (keskellä ylhäällä, pöllön kuvalla )



Tässä vielä meiän 1-vuotias Kirppunen!
Mitoiltaan 69cm ja 7800g!
(ja äiti)



*lahjakasakin pysyi hallinnassa, pistän siitä kuvaa myöhemmin ku saan kerättyä kaiken samaan kasaan :) Ihan unohtanut ottaa kuvaa tässä tohinassa..* Jouduttiin vielä la aamuna käyttää isompaa tyttöä lääkärissä, kun oli jo kahtena aamuyönä herännyt kauheaan pääsärkyyn ja oksenteluun.. Lääkärin tuomio: migreeni :( En olis tahtonu lapsille tätä samaa vaivaa..  Mutta onneksi nyt kohtaukset on ohitse ja tyttö oma itsensä <3



torstai 2. tammikuuta 2014

Kirppu 1v...

Vauvasta taaperoksi!

Meiän perheen vauva-arki alkaa olla takana päin.
Pieni Kirppunen täytti tänään 1 vuotta!
Vuosi sitten oli edessä valtavan jännittävä aamu,
odotin leikkaukseen menoa
 seiskan aikaan sairaalassa
pelon ja onnen sekaisin tuntein.
En edes ala kertaamaan millainen yö oli takana.
Enkä muistele sitä, millanen yö oli edessä!
Sillä palkinto oli jotain niin paljon mukavampaa muisteltavaa!
Leikkaus oli kamala kokemus, mutta pieni Kirppu sitäkin ihanampi.
Pieni, sitkeä ja temperamenttinen!
Ruttunenä, tulitikku sormet ja hiuksen hahtuvat..

Rakas

Taapero täyttää tänään 2.1.2014 jo vuoden.

Perjantaina edessä on 1v neuvola ja lauantaina juhlat perheen kesken.
Ei voi sanoa muuta ku että:
huih ku aika onkaan mennyt nopeaa!





Synnyin vuosi sitten – kauan kauan sitten!
Maitohetkiä satamäärin,
aina meni jotain väärin,
kaiken nurinkurin käänsin
ja itkuakin väänsin.
Mutt’ tuskin nuhteita mä sain
vaan suukkoja kiloittain.
Hassut temput, hullut temput
monenlaiset kenkuttelut
toistuu päivittäin
ja hyväilyt ja hellittelyt,
koko suvun lellittelyt
kun huusin äkeissäin.
Isi, äiti yötä monta
valvoi vallan unetonta:
hammaskivut, vatsanpurut,
– oi monet huolet, surut!
Vaan kävelen ja kompastelen
(hieman horjun, huojahtelen)
sanojakin tavoittelen
ja pian kerron sen:
en enää vauva ole, EN!


Päivänsankarina
hurmaan ja veikistelen,
taaperran ja keikistelen,
sanoja tapailen,
äitiä huhuilen.
Menen piiloon ja kurkistan,
koko juhlapäivän touhuan.
Illalla vasta väsähdän.
Päkälampaan kanssa uneen nukahdan.
äidin kuulen sanovan;
Nuku hyvin kulta,
aamulla saan taas hymyn sulta.



Tulossa jotain tämän kaltaista..



ja alelöytöjä (jotenkin ei vaan löytänyt mitään, vaikka kuinka penko...?? todella kummallista)  ja paljon muuta odottaa päivitysaikaa..


Taaperon kanssa jatkamme matkaamme töihin ja sitä kautta arkeen astuu lisähaasteita ja säpinää.
Kevätkausi alkaa 7.1. ja päivät täyttyy omien Eskarilaisen, koululaisen ja Kirpun 1v kanssa sekä hoitolasten tyttö 1v, tyttö 1,5v ja poika 4v. Voin kertoo jo etukäteen, että tammikuu tulee olemaan todella hiljaista täällä, haastetta riittää siinä, että kaikki kaikki hoitolapset on vaipoissa, kolme heistä on puettava/syötettävä/nukuettava ja perässä juostava.. Uusi arki tuo uuden kujeet ja päivärytmin opetteluun menee hetki aikaa...  Tuun kirjottelemaan arjestamme täällä edelleen, maustettuna päivän touhuista, mutta hoitolasten kuvia ei täällä tule näkymään, kuvissa saattaa näkyä käsiä/jalkoja, mutta suurimmaksi osaksi kuvat otan niin että niissä näkyy omia lapsiani. En paljasta hoitolasteni henkilöllisyyttä ja toivon, että jos tunnistat minut, perheeni tai hoitolapset niin et vöyhkäisi siitä täällä, laita viestiä sähköpostin/fb-viestien kautta..

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Seuraa Hipsulaa: