sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Pannaria ja vohveleita


Pannari:

7.5 dl maitoa (käytän itse maitojauhetta, tulee kuohkeempaa!)
3 dl jauhoja
3 munaa
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
loraus juoksevaa rasvaa

Sekoita maito ja jauhot, anna turvota hetki, lisää sitten muna ja loput aineet.
Kaada uunipellille ja paista 200 asteessa, kunnes pinta on saanut väriä (n. 20 min)




Vohvelit

(n. 10 kpl)

3 munaa
4 dl maitoa
1 dl kivennäisvettä
50-100g voita
4 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
1 tl vaniljajauhetta
2 rkl sokeria

Vispaa munista rakenne rikki, lisää maito ja kivennäisvesi. Yhdistä kuivat aineet ja lisää ne muna-maitoseokseen, lisää myös voi. Anna turvota 30 min.
Paista vohvelipannulla.
 




torstai 28. maaliskuuta 2013

Pääsiäisen persikkatorttu..


Näitä on tullu tehtyä tässä kevään aikana jo muutamia!

Tää on yks niistä resepteistä, jotka on äidiltä peritty ja näitä tehtiin kotona aina keväisin.
Tätä reseptiä on pistetty eteenpäin myös naapuriin ja anopille, oli kuulemma parasta rahkatorttua mitä ovat syöneet..

HERRRKULLISTA!

Pohja
100g margariiniä
3/4 dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vatkataan pehmennyt voi ja sokeri. Lisätään muna ja jauhot. Voitele ja korppujauhota vuoka, painele pohja tasaisesti ja nosta myös hiukan reunoille.

Täyte:
250g maitorahkaa
 2 dl kermaa
1½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
sit.mehua
1 pieni prk säilykepersikkaa tai -päärynää

Sekoita täytteen aineet keskenään lukuunottamatta persikoita. Kaada täyte pohjan päälle ja viipaloi persikat päälle. (ne voi myös laittaa pohjan päälle ja piilottaa täytteellä)
Paista 200 asteessa noin tunti.





keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Minä kasvan ja vaatepulmia..


 Meiän perheen Aino-Reinot.. Pikkusen Ainot joutuu vielä oottamaan 
jonkun aikaa ennen ku ovat sopivat, mutta "minä kasvan.."

Tammikuussa Nalle Puh oli samankokoinen kuin minä..

 Helmikuussa päätin että menen ohitse, hitaasti, mutta varmasti..
  Minä kasvan..

MINÄ kasvan!

 
Minä kasvan... koska vaatteet alkaa käydä pieniksi..
Äiti laittoi jo ensimmäiset 50/56 cm bodyt ja 50 cm unipuvut pois..
Mutta se sama 50/56cm body, joka oli päälläni kotiin tullessa, 
mahtuu edelleen päälleni, tosin äiti meinas, 
että ens pesun jälkeen on senkin jo aika poistua vaatelaatikostani..
 
On se kumma, miten vaatteissa on niin suuria eroja kokojen kanssa. 
yks 62 cm yöpuku on auttamatta liian piukka niska-haara-väliltä.
Toisessa on liian pitkät hihat.
Kolmas on niin leveä että se menee suoraan kasaan "en käytä". 
Yks 50 cm body on auttamatta pieni,
toinen 50 cm body on aivan liian suuri.
50 cm housuihin ei mahdu kestovaippa.
50 cm housuissa lahkeet on liian pitkät.
62 cm housun lahkeet on pitkät, mutta kestovaippa mahtuu,
 toiseen taas ei mahdu vaippa ja lahkeetkin aivan törkeän leveät. 
68 cm housut ei meinaa mennä jalkaan 

Ei voi yhtään luottaa kokoihin, paitsi kun oppii tunnistamaan, 
että tuossa on suuret koot ja tuon merkin vaatteet taas on pieniä..
 
Ja entäs ne kirpparilöydöt. 
Koko vastaa ihan hyvin oikeaa, mutta onko pesut kutistaneet tuotetta?
Tai pitkä käyttöikä tehnyt kaula-aukosta löysän?
Ihania ovat ja edullisia, siksi ne hyppäävät koriin ilman sen kummempaa harkintaa.. Kaupassa vaateostoksia miettii pidempään..
 
Mummot ja muu suku tuo kivoja vaatteita,
 mutta voisivat vaikka soittaa ensin tarvitaanko jotain,
housuja alkaa olla iso kasa, "kun on vaan löytynyt hienot" ,
 mutta ei niihin kestovaipat mahdu matkaan mukaan..
 
 Mekkojakin on kertyny iso pino, 
mut tartteeko tyttö niiden kanssa kesällä leggarit vai sukkahousut?
Vai meneekö se pelkällä mekolla?
Ei mulla ennen oo näin pientä vauvaa ollu kesällä 
(isoveli syntyi loppu kesästä, isosisko alkusyksystä..)

 Tuo ei varmaan kenkiä kuitenkaan vielä tartte, mutta 
mitä sen jalkaan sitten laittaa, kun ollaan pihalla ja se tahtoo konttaamaan??
Villasukat on täynnä hiekkaa ja töppöset ei pysy menossa mukana..
ballerinoissa raapii jalan rikki ja ilmankaan ei voi kylmällä olla..
Ostaisko tuollaset sukalliset tossut vai lenkkarit?
 

Voi, viime kesä meni mönkään, kun nieleskelin oksennusta joka aamu ulkoillessa.
Ei oikeen tehnyt mieli nauttia auringosta kun ällötti kaikki..
Tänä kesänä mun pikkunen on jo puoli vuotias!
½ -vuotta!
Ja hitsi vie, aion tänä kesänä nauttia auringosta! 


K Kasvaa.. 
Enää muutama 50-56cm kokoinen vaate on kaapissa..
Kohta saadaan siirtyä kokonaan jo kokoon 60-62..
 
 
Huomenna nauvolaan kattomaan miten paljon on kasvettu tässä kuussa..

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Sisarusparvi..

Pieni enkeli uupunut oli,
oli uupunut aivan.
Kas päivän pitkän myötä
se teki suojelutyötä.

Se varjeli aamusta pimeään,
ettei lapsi loukkaisi itseään.
Pieni enkeli uupunut oli,
oli uupunut aivan.

Ja kun lapsi saatiin nukkumaan,
lensi enkeli kotiin Taivaanmaan,
ja pienellä pilvenhattaralla
se virkisti itseään nukkumalla.

Kun päivänrako tuli yöhön,
se lähti taas suojelutyöhön.
-Elina Karjalainen- 

 
Tosi moni sanoo et isoveli J ja pikkusisko K näyttävät samalta.. K:lla on J:n silmät.

Toinen puolikas väittää että siskokset näyttävät samalta. K:lla on ihan selvästi sama nenä ja leuka ku P:llä. Myös suu on samankaltainen..
 


MUTTA
Kaikki kolme ovat omia ainutlaatuisia yksilöitä!
Uniikkeja.
Rakkaita.
 Tärkeitä ja rakastettuja!
 
***


Oman lapsen, pienen linnun
kannoit alla sydämen.
Nyt on onni täydellinen,
syliisi saat ottaa sen.
Tunnet käden, pienen, hennon,
tunnet posken pehmeän.
Voisiko olla kauniimpaa 
kuin alku uuden elämän

***

Pikku Riikan laulu

Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
"No nyt se on elämässä."

Sinä olit ihan pikkuinen
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,

ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä."
Isä kysyi: "Näkyjäkos sinä näät?"
Ja minä: "No ihmeitä kyllä."

Sinä olit se ihme tietysti
- vaikka parkuun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.

"Sill' on ripsissä tähden säkeneet",
isäs naurahti ja keksi:
"Sen varpaat on puolukan raakileet."
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen",
Me puhuttiin toisillemme.

-Kaarina Helakisa-

***

 

Niin hassunkurisen touhun nään,
suu tuoss' on sepposen seljällään
suu pieni ja hampaaton,
se naurua on!

Suu pieni sua mikä naurattaa?
Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
Näin kyselen turhaan lapseltain
se nauraa vain!

Se on lämmintä maitoa pullollaan,
sill' on äidin suukkonen otsallaan
se on kurkkua myöten kylläinen,
peto pikkuinen!

Sinä paljon vaadit ja paljon saat
sinä siunaat kättemme toukomaat
Nyt vasta ne tähkän kantaa
Sinä annat meidän antaa"

-Aaro Hellaakoski

 

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

.. pieni ongelma.. :)

... ratasbuumi tai oikeestaan halu ostaa uudet rattaat.

.. meiän nykyiset rattaat toimii hyvin nukutus rattaina, mutta liikkeellä ne on inhottavat! Kuomu ei pysy auki vaan hujahtaa alas ja auki tuon tuosta, niistä putoo ruuveja ja ne nyt vaan on muutenkin jo vanhuuttaan ränsistymässä..

Erehdyin nettiin etsimään uudempia..


... jostain syystä löysin lähes aina lilan vaihtoehdon??
Ruskea ja hiekan värikin olisi kiva, en tahtois ihan kokonaan mustia, ne on ankeet (nyt on tumman siniset ja väri ahistaa! )

Jaa'a mitkähän olis sit hyvät ja sopivat meiän käyttötarkoituksiin??
Sen tiiän jo nyt, et ne ei tuu olemaan heiveröiset ja pieni pyöräiset..
Niiden pitää sopia kauppakäyttöön ja maastoajoon (meillä kun on joka suunnalla mäkiä ja pururatoja, joten maasto-ominaisuus olisi hyvä :) )

Britaxin B-Agile on nyt yks vaihtoehto, jota ollaan jo katottu, siihen ku sais noi vaihdettavat talvipyörät eteen niin olis talvella ja maastossa parempi mennä ku pienillä renkailla..


perjantai 22. maaliskuuta 2013

Mieliteot..

....eikös mielitekojen pitänyt lähteä synnytyksen mukana jonnekin hevon kuuseen??

Ah, ei oo mieliteot haihtuneet ainakaan täältä mihinkään..
---- Jos mahdollista niin pahentuneet vaan...Makean nälkä on aivan armotonta! Karkkipussin koko lähentelee kiloa ja ne katoaa kaapista parissa päivässä "jos mä nyt vaan yhen otan.. tai kaksi.. tai kourallisen... nams."



Dumple-donitseja, vohveleita, valkosuklaajälkkäriä, pitsaa, porkkanakakkua, ranskalaisia ja makkaraa, marja-suklaamuffinit, suklaakakkua, pannaria, gefilusmehua, kääretorttua+vaahtokarkkeja, valkosuklaa-mustaviinimarja-muffineja... lurps..


Ja miksi kaikki on makeaa ja "kiellettyä"???? 
Miks kaikki suolanen ja herkullinen lihottaa??
Ja missä kummassa on mun itsehillintä ja päättäväisyys..??


Otin yhteen aikaan kuvia aamupaloistani, koska en uskonut, että niissä olisi mitään vikaa syömiseni suhteen.. MONESTI unohdan (=en vain kerkeä!) syödä illalla, joten aamupala on runsas..
Syön ainakin muutamana aamuna viikossa puuroa, mutten joka aamu.
Juomana on Gefilusmehua, teetä tai maito-kaakao-kahvia.. (cappuccinoa kaakaolla)
Ruisleipä on yleisin leipä, jota syön, rakasta noita aurajuustolämppäreitä, juustoa pitää olla ja paljon! Suolakurkku on herkkuania, sitä on yleensä leivälläni aina, kurkut, paprikat ja salaatit pistelen poskeeni ennen kuin kerkeän leivän kanssa pöytään.. Muroja oon koittanu opetella syömään, mutta pelkiltää ne menee tai sit rahkan seassa (sekaan heitän myös siemeniä.).. Yks aamu oli pakko paistaa sieni-mukakokkelia, se olikin hurjan hyvää.. Kananmunia paistellaan silloin tällöin, eikä nuo kuvan aamupalat jo samalta viikolta.

Ehkä näissä on sittenkin hiukan parantamisen varaa.. :)

torstai 21. maaliskuuta 2013

Eilinen päivä kuvina..

Oli pakko tehdä tällainen..
Tässä on joitain kuvia eiliseltä päivältä..


Yöllä söimme n. 4.30 ja kaappasin tytön samalla kainalooni. Yö meni hyvin: sipulia sukissa, tyynyn vieressä, tyttö korotettuna tyynynpäällä, tuettuna kummaltakin puolelta, märät pyyhkeet kummallakin kaiteella.. Meillä on taas nuha ja yskä, kenelläkään ei tosin ole kuumetta, joten ihan hyvä juttu. Vauvasta ei huomaa ollenkaan että on "kipeä", vauhtia, hymyjä ja energiaa piisaa, mitä nyt pikkusen paremmin tuntuu nukkuvan ku esim. viikko sitten.. Äiti nukkuu huonommin: oma olo on kuin jyrän alle jääneellä..

Päivä alko 06.50, mutta silmäni sain auki vasta 07.04.. :)


Syötiin rauhassa aamupala vauva rinnalla, luettiin vanhoja lehtiä, vaihdettiin vaippaa, pumpattiin pikkusen maitoa pakkaseen tulevia soseita varten, lähetettiin esikoinen kouluun, katottiin muumeja (vauvakin jutteli ihan tohkeissaan!) tehtiin valmiita vaippapaketteja, pestiin pyykkiä, korjattiin pyykkiä, viikattiin pyykkiä. Tyhjättiin, täytettiin ja taas tyhjättiin astianpesukone, leikittiin, otettiin luonnon omia lääkkeitä (SILTIKIN tänä aamuna on ihan kauhea yskä ja nuha :( ) kasteltiin istutukset ja kukat, leivät on kyllä iltapalalta, tuolle punaiselle hymy helistimelle meillä nauretaan AINA, syötiin ja vaihdettiin vaippa, nukuttiin ulkona 4h unet ja syötiin pikainen lounas, koska äiti ei jaksanu ja lapsilla oli kiire ulos leikkimään..

laskettiin koululaisen kanssa matikkaa, kävin vauvan pieniä vaatteita läpi, laitoin kietasupaidat pois, en niitä osannut käyttää ja taisi sinne mennä myös 3x50 cm bodya ja 3x50cm unipukua, jotka on piukeita... Siivottiin eteisen kaapit läpi, nostettiin vauvan toppavaatteita odottamaan ensi talvea (isoimmat vaatteet), sain otettua vihdoin kuvat valmistuneista vaatteista (myssy), syötiin ja vaihdettiin vaippaa, pelattiin "nurinperin"-säännöillä blokusta tytön kanssa, jumpattiin, vaihdettiin vaippaa, syötiin. Kiukku meinas iskeä ennen ku päästiin toisille päikkäreille pihalle, ulkoiltiin, herättiin unilta, löydettiin nyrkit: suusta! sain toisen vauvan tumpuista valmiiksi, leikittiin ja naurettiin leluille, harjoteltiin masulla oloa, Näytettiin äidille kieltä, katottiin telkkaa ja löhöttiin sängyllä, syötiin. syötiin ja syötiin, isosisko halusi tiskata, laitettiin suolalamppu päälle helpottamaan hengitystä ja sit käytiin iltapesuilla ja yövaatteen vaihdossa, niisteltiin nenää, syötiin ja vaihdettiin vaippaa.. syötiin, syötiin... nukahdettiin, isi syötti, nukahdettiin syötiin ja nukahdettiin unille n. 21.30. (Äiti heräs
kaukosäädin kädessä ja tv päällä n. 23.45.. :) niin tyypillistä ;) )

Sellanen päivä oli meillä.. Ihan kaikkia syöttöjä/vaipanvaihtoja/yskiä/vessakäyntejä/lököttelyjä tv:nääressä.. yms en kirjannut..

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Vauvan tossut ja tumput

 Nämä villasukat ja tumput on menossa naapurin tulokkaalle, kunhan hän vain ensin syntyy..

Kuvissa on kahdet villasukat ja tumput. Toiset villasukat on palmikolliset, joihin lisäsin dino-koristeet (samat jotka on tytön jaloissa ja yhdessä tumppujen kanssa)
Toiset tossut on tuollaset, jotka saa naruilla paremmin pysymään jalassa..

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Kevät..

Muokkasin, kun vihdoin onnistuin tekemään ensimmäisen kollaasin kuvista! Jee!

  *  *   *


Kevät on ihanaa aikaa.. Kevät on odotuksen ja uuden elämän aikaa..


On ihana nähdä kun aurinko paistaa ja paljastaa lumen kirkkauden ja kiillon. On ihana nähdä, että talossa on elämää: jokainen pienikin sormenjälki näkyy ikkunassa, jokainen pölyhiukkanen näyttää 10 x suuremmalta ja ne erottaa paremmin ja paremmin.


 
Kaikkein kaunis maisema on silloin, kun aurinko paistaa lumeen ja saa sen kiteet loistamaan..

Takapihan jääpuikot valuu kalliolla taas pitkinä ja jännää on taas odottaa että mihin kummaan noi vedet taas lainehtii kevään koittaessa, viime syksynä taas tehtiin uusia pihatöitä ja naapuriin tuli talo (kalliota räjäyteltiin) joten sulamisvedet löytää taas uusia uomia valumiseen..

On ihana upottaa sormet multaan ja kokeilla miten tänä vuonna istutusten kanssa käy. On ihana seurata tytön iloa ja riemua, kun hän näkee mullan pinnalla jotain pientä ja vihreää..

Lumikuormat laskee sekä penkoissa että katolla. Välillä sitten taas lunta tulee kahta enemmän. Ihania on auringonlaskut ja maisena juuri ennen ku aurinko laskee horisonttiin..

Odotan niin jo että kevät etenee ja vihreä nurmikko alkaisi loistaa..

Keväisin minulle tulee joku ihmeen pesänrakennusvietti: kaapit pitää siivota, hyllyt järjestellä, ostaa uusia vaatteita, tutkia ja tomuta.

Keväisin on pakko leipoa raikkaita ja ihania leipomuksia.. Ja makkaranpaistoretket, lämmin mehu.. ah miten ihanaa..

Kevät on ainoa aika, jolloin meillä näkee värikkäitä koristeita tai tekstiilejä (niiden normaalien valkoisten, mustien, harmaiden ja sinisten tilalla)
   
 Meiän kevät on tänä vuonna erilainen kuin ennen. Meillä ei mennä kevättä tänä vuonna askartelujen kirjon mukaan vaan meillä nautitaan vauvan kanssa arkea, erilaista, uuden oppisen riemua ja iloa..



 Keväisin meillä on eniten kukkia sisällä: narsissit, tulppaanit.. joka kauppareissulla uuden väristä..

*kuvia on myös aikasemmilta vuosilta..*


sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Kestävää - Pestävää


Oon kestoillut erittäin ahkerasti.
Pesukone hurisee vaippapyykkiä joka toinen päivä ja oon oppinu lisäämään tarpeeksi /tarpeeksi vähän imuja materiaalin mukaan (bambua, flanelia, microfleece, froteeta..)



Kuivaliinoja joutuu tekemään lisää, sillä ne ei riitä.. 
Oon käyttäny kompostoituvia kertakäyttöliinoja osittain..
Kätevästi ne saa pudottaa kakkoineen pönttöön tai roskikseen..
Pyykkiteline on koko ajan täynnä pyykkiä, pitää vissiin ostaa toinen teline muille pyykeille, sillä välillä tekee pahaa kuivattaa kaikki kuivausrummussa.. Onneksi kevättä kohden ollaan menossa ja kohta saa pyykit ulos kuivumaan, raikkauteen!
Tuuleen!

pul-täyttöjä, kuivaliinoja, imuja, liivisuojia ja takarivissä 2 ostettua imua ja 1 sisätäyttö..
Noin 90% vaipoista on tehty itse, kierrätyskankaita suurimmaksi osaksi (oon myös ostanu kestovaippoihin tarkotettuja pul-kankaita, bambua / flanellia / microfleeceä / trikoota..)
Meillä on monta eri kokonaisuutta, enkä osaa ykskantaan sanoa mikä on paras tai toimivin, kaikki toimii hyvin ja tykkän niistä jokaisesta. 

- Sisävaippoja on paljon, villakuoria ja pul-kuoria muutamia.
-  All-in-onea on muutamia
- Täyttövaippoja suurimmaksi osaksi (pul-kuori+fleece/trikoo sisäpinta ja taskuun imut )
Käytin vanhat pyyhkeet imuiksi ja uusiksi isommiksi vaipoiksi..
Ite tehdyissä on se hyvä/huono puoli, että ne on kaikki omanlaisiaan, uniikkeja.
Sama kaava ja koko on näissä kaikissa, mutta malli silti on hiukan muuttunu tuossa materiaalin ja ompelun mukaan. Toisissa on tiukemmat kuminauhat jalkojen kohilla, toisissa pidemmät siivekkeet ja toisissa liian lyhyt tarra etuläpässä (ei siis tule menemään varmaankaan sinne 6 kg asti kiinni).
Osassa imutaskun kuminauha on liian tiukka, osassa liian pieni reikä.
Toisessa on ommelti tarra etuläppää kerrosten läpi, joten imu ei mene napaan asti ja saattaa suurissa pissi-tulvissa hiukan enemmän vuotaa..
Kaikki kuitenkin toimii aikansa ja kunhan muistan mikä vaippa omaa minkäkin ominaisuuden kokonaisuus on toimivuus on oikein hyvä.
Kotona olossa on juurikin se positiivinen ominaisuus, ettei haittaa vaikka välillä vaippa valskaakin (yleensä silloin kun neiti nukahtaa päiväunille sisällä ja äippä ei heti unien jälkeen vaihda vaippaa)

Oppimista on vielä paljon, pienin vihrein askelin eteenpäin...
 
Kestoilen itsekin

Osa liivinsuojista.. Yhden paketin kertakäyttösiä oon ostanu, niistä jäljellä on yhdet tässä ja taitaa olla parit-jos toisetkin käsilaukussa.. Muuten mennään kestoilla..

Kestopeppu alkoi kestoilemaan reilun n. 1kk iässä, kun alkoi pienimmät kestot pysymään päällä.. En osaa laskea onko tämä taloudellisesti kuinka paljon auttanut, mutta ainakin siinä mielessä on helpottanut, ettei tässä kuussa olla ostettu vaippoja vielä ollenkaan. Viime kuussa ostin paketin Liberoja, joista vieläkin on yli puolet jäljellä.. Kestopeppu käyttää kertovaippoja yöllä ja reissuilla (en vielä luota kestoihini niin paljoo että uskallan niiden kanssa lähteä reissuun.. Lisäksi minulta puuttuu edelleen sellanen kunnon säilytyskassi, johon saisin likaiset vaipat kunnolla pakattua siksi aikaa kun saan ne sitten kotona pyykkiin..) 
Pikkuinen Kestopeppuni <3 Vaipanvaihtoalustatkin on pul/trikoota, tsi-versioita..
















Ainoa kunnon ongelma meille ilmaantui heti ensimmäisen vaippakokeilun jälkeen.. Bambuinen sisäpuoli aiheutti neidille todella pahan vaippaihottuman. (koko vaippa-alue oli ihan vesikelloilla :( ) Sen jälkeen ei ole ihottumaa ollut, kun en ole bambua ihoa vasten enää laittanu. Kyseinen vaippa lähti kiertoon, onneksi oli ainut kokonaan bambuinen sisäpuoli..




Vinkit, avut. - kestovaippainfo.fi.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Jännittää!

Ilosia uutisia pitää jakaa..

Tänään tuli kesken päivän viesti naapurin rouvalta, et
 "oletko kotona, tarttis varmaan kohta lähtee synnärille.."
Koitin keretä syömään ja pakkasin tytölle vaippakassin niin kävi kutsu et pidä kiirettä.
Olin sit 5 min myöhemmin naapurissa 5 lapsen kanssa lukemassa kirjaa ja pukemassa nukkea.
Rouva itse lähti toisen naapurin kyydillä synnärille..

(** edit.. oli sit kuitenkin väärä hälytys..   )

  *  *  *


Tuosta sitten tuli mieleen, että kylläpä aika onkin mennyt nopeasti. Joulusta tuntuu olevan valovuosi ja pieni nyyttini on iso tyttö jo.  2.5 kk pamahtaa jo mittariin ja ollaan opittu jo paljon ja kasvatettu pulleat posket. Kovasti yritetään kääntyä selältä kyljelle ja siitä sitten mahalle.. Heilutaan ja sätkitään joka suuntaan ja älistään kun ei vielä onnistuta.. Äidin rakas on mahdottoman tyytyväinen, nauravainen ja nukkuu jo suhteellisen hyvin.. :)

jouluna pallon kanssa

uutta vuotta

hetkellinen hätä... Onnellinen loppu..

äidin syliin <3
2kk neuvola takana, nyt naurattaa..

Posket sen kertookin, kasvettu on hurjasti!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Uni

Meillä on nukuttu nyt kahtena yönä tosi hyvin!!

Toissa yönä herättiin syömään vain kerran 23-07 välisenä aikana!

ja viime yönä mentiin unille jo 21 aikaa ja syötiin 04.30 ja 07.50 herättiin..

Tuntuu luksukselta, sillä eka kuukausi meni parin tunnun välein syötöillä.. Nyt mennään yleensä 3-4h väleillä, välillä sitten pidemmillä...

Ei mulla muuta Tällä kertaa... Palataan..

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Laihduttaja..

Voi että mua välillä sieppaa.. MISSÄ ON MUN TAHDONVOIMANI!?!?!

Mies alotti laihduttamisen samaan aikaan kun tyttö synty eli 2kk sitten, se on laihtunu kohta 15 kg ja vyötäröstä on lähteny 10 cm.. Kai se on rasvaa ollut mikä on lähteny, sillä ei tuolla mitään vararengasta tai kaljamahaa ole ennenkään ollut.. (sillä on tollanen apulaite, jolla se oikeesti saa tuloksia aikaan:)

Miehellä on takana sukurasite ja hyvin tiivis lihas ja roteva/jämpti luustoltaan. Minä taas oon pieni ja lyhyt, silti mahan ylimääräiset löllykät näkyy enemmän ku miehellä. (poika on tullut isäänsä, tytöt minuun).

Nyt viime aikoina mies on sitten päättäny ettei syö oikeestaan mitään muuta ku salaattia..
Ei käy leipä, ei peruna, riisi, makarooni tai muut siihen sakkiin verrattavat..

-- ja silti se odottaa et oisin tehny jotain ruokaisaa salaattia sitä varten..
.... Teen ruoan joka päivä (paitsi laatikkoruokaa riittää yleensä seuraavallekin päivälle) ei kelpaa.
Vaikka kokin paperit mulla onkin, niin voin kertoo, että alkaa pikku hiljaa mielikuvituskin loppumaan, kun koitan sen rajoitteiden mukaan tehdä monipuolista ruokaa.. Enkä jaksa oikeestaan panostaakaan: miksei tavallinen, ravitseva, monipuolinen ja sama ruoka käy kun mitä me muutkin syödään??



 Ja oikeestaan kaikkein pahinta on se, että ite en saa itseäni millään niskasta kiinni ja pidettyä näppejä erossa herkuista! Raskauskilot lähti jo ekan parin viikon aikana, mutta tilalle jäi turvonnut ja pömppö maha, joka ei mahdu mihinkään omiin housuihini! Ja meiän kun piti alottaa "terveellisempi elämä" eli jättää herkkuja pois, yhdessä, mutta mitä mä teen.. Ostan herkkuja salaa, piilotan ja syön niitä joka päivä vähän... tai vähän enemmän... Ja leipoakin pitää joka toinen päivä ainakin. Kaikkee makeaa ja hyvää.. Lurps.. Syön hyvällä omatunnolla, mutta päätän sit taas herkuteltuani että tää oli viimenen, nyt loppu ja huomaan taas hetken päästä syöväni taas jotain..


HUOH!


 Jäin raskausaikana koukkuun makeaan ja en oo päässy siitä irti. Oon koukussa, riippuvainen makeasta!  Ja nyt oon siirtäny "kuntokuuria", vedoten kipeään haavaan, isoon leikkaukseen ja siihen ettei saa liian aikasin alottaa liian kovaa kuntoilua.. P**kat!  Kaiken kukkuraksi mä syön ku hevonen! Miks mulla on koko ajan NÄLKÄ? Syön monta kertaa päivässä  ja herkuttelut siihen väliin.. Miten ne mahtuu, no toisaalta tuossa mahan kohdallahan ne näkyy jumittavan.. jeps..

Imettäminenkään ei oo vieny yhtään kiloja ton ekan kuukauden jälkeen.. Tai jos on niin oon syöny sen osan herkuilla takasin. Huomaamatta, salakavalasti, tietäen tiedostamatta..

 Mulla on fit mama- dvd, jossa olis (kai) hyviä ohjeita synnytyksen jälkeen kilojen karistamiseen, mutta se on edelleen muoveissa, sain sen lahjaksi.. Hävettää!
Kuntolaite on tuossa valmiudessa ja huutelee mun nimeä, mutta mä vaan kierrän sen kaukaa.. 

Ahaa, viime viikolla sain mahtumaan jalkaani softShell-ulkohousuni, niillä vaan ei tarkene -10 asteen pakkasella tai kehtaa lähtee kauppaan..


Ehkä nyt on helpompi alkaa kattomaan mitä suuhini pistän, kun tännekin tästä kerron.. Jos pistän tavoitteet, niin pystynkö pitämään ne? On pakko onnistua, muuten ei oo kesällä mitään päälle pantavaa. Siitä syystä ostin itselleni kannustimen.. Ihastuin näihin farkkuihin H&M:llä ja se normaali kokoni ei mahtunut kiinni (en tosin vielä haavan takia uskaltanu tunkea, liian tiukat vaatteet tuntuu tosi inhottavalta haavan kohdalta, eihän se vielä kokonaan parantunut ole!) mutta tavoitteni on mahtua näihin kesällä!! Aion mahtua näihin kesällä! Mahdun näihin kesällä!! On pakko! Inhoan luovuttamista ja häviöitä.. on pakko onnistua! Riittääkö tahdonvoima?!?!




No niin, ehkä mä alotan sit huomenna. En tee mitään maata mullistavaa muutosta, mutta tarkkailen enemmän mitä suuhuni pistän.. Tässä olis jonkunlainen suunnitelma, ainakin alkuun pääsemiseksi:
  • 5 ateriaa päivässä
  • Karkkipiilot tyhjäksi
  • Väliherkuttelut pois
  • Monipuolista, terveellistä
  • Pienennän aterioden kokoa
  • Ulkoilen/lenkkeilen vaunujen kera joka päivä
  • Teen fit mamaa/kuntolaitetta alkuun ainakin 2 krt/vko (lisään kun tuntuu että uskaltaa enemmän: pelkään jostain syystä että haava vielä aukeaa ja varovastihan sitä kehotetaan aloittamaan..)
  • HERKUT POIS!
  • Vyötärön ympärys on mitattu ja paino kirjattu ylös, niitä on saatava alaspäin ainakin 5 cm ja 5 kg. Realistinen tavoite??

Onks kellään muulla ollut "liikkeelle lähtö"-ongelmia synnytyksen jälkeen? Tai puuttuuko tahdonvoimaa?

tiistai 5. maaliskuuta 2013

2kk nvl+lääkäri

Neiti oli kasvanu hiumasti 4.2 kg ja 53 cm (3.4kg ja 51cm =1kk). Nyt oli paino ja pituuskäyrät molemmat "normialueilla", eli ovat pompsahtaneet sieltä miinus-käyriltä ylös ja reippaasti.. Saa ainakin maitoa mahan täydeltä, vaikkei viihdykään kauaa rinnalla. Totes että on jämäkkä neiti ja kaikki oli ok. Tosi rauhallinen, tyytyväinen ja valpas. Juttelee kovasti ja matkii ilmeitä. Napatynkä on kuulemma hiukan iso, sitä seurataan et pitääkö jotain tehdä. Syntymämerkistä voi tulla mansikkarupi, että sitä pitää pitää myös silmällä, ettei vain raapaise auki. Seuras hienosti katseellaan ja naureskeli lääkärin stetoskoopille. Käski pitämään lattialla ja mahallaan ainakin tunnin päivässä, jotta niskat saa harjotusta (on kyllä muutenkin paljon lattialla ja viihtyy hyvin..juttelee kaikille leluille, joilla on selvä hymynaama! ♥) Vatsavaivoihinkin se kuulemma auttaa. Tyttö sai myös rota-"rokotteen" suun kautta. Seuraava nvl on maaliskuun lopussa, sillo tulee rota-tehoste ja yhd.rokote kinttuun..

Mulle tehtiin samalla jälkitarkastus ja sen sijaan että olisi kertonut miltä näyttää niin kyseli kauheesti millanen vointi ja olo on. Tuntuuko että tarviin lääkkeitä pitämään elämästä kiinni vai pärjäänkö ilman.. Olin et häh, ei mulla oo arjen kanssa mitään ongelmaa. Väsymystä on, mut sekin johtuu enimmäkseen noista huonosti nukutuista öistä. Hemppakin oli 138, ettei siitä ainakaan johdu. Kai siellä sitten kaikki oli ok, kun ei mitään sanonu, ei ainakaan aristanu eikä ollu turvoksissa (sen se sano painellessa). Haava on parantunu kuulemma hienosti on jo jo tosi hyvin lähteny kutistumaan. Kyseli ehkäsyasioista ja kun en osannut sanoa mitä tahdon niin kirjotti mulle suoraan pillerireseptin "käytä jos tuntuu, mut voit jättää käyttämättäkin.." Puolen vuoden päästä voi sit kattoo uudelleen mitä tahtoo. Jäin miettii sitä ihon alle pistettävää kapselia, siitä sais 3v suojan eikä tarttis miettii sen kummemmin.Täytyy vaan tutkii tarkemmin. Onko jollain sellasesta kokemuksia??

Neuvolakorttiin ei kumpikaan (th/lääk) kirjottanu mitään.. Kotona vasta huomasin, harmittaa, kun ne kuitenkin kaikkee "kivaa" tytöstä sanoivat.. :( 

  Tyttö on alkanut nukkumaankin paremmin. Syö 24-06 välillä 1-3 kertaa, nukahtaa 21-22 aikaan ja heräillään 7-8 aikaan (nukkuu sitten aamu unet lähes kellon tarkasti 9-11.30 ja päiväunet 13-15, sit iltatorkut viiden aikaan) Viime viikolla vetäs enkat: 6h unta putkeen. Tämä on ihme, sillä Tytöllä oli kauhea nuha ja ed. yönä heräs tunnin välein ku oli niin hankala nukkua. Onneksi jo helpottaa..


Tytöllä on ollut ekojen viikkojen aikana ihan kauheasti masuvaivoja, huutanut rautakankena tunteja. Pelkäsin jo että jotain allergiaa on, kun tuntu että itku alkaa heti rinnalla olon jälkeen. Korvikkeesta ei tullut läheskään niin pahoja eikä heti, vaan viiveellä.. Th yritti rauhotella 1kk neuvolassa jo, että kyseessä olisi vain kypsymätön suolisto, kun tyttö synty niin pienenä ja se helpottaa 3-4kk iässä. Lääkärikin kyseli masuvaivoista ja sano et hierontaa voi jatkaa, kun se näyttää helpottavan, mutta oli sitä mieltä että se menee ohi ihan itsekseenkin..
Lainasin kirjastosta muutama viikko sitten kirjan vauvanhieronnasta, siellä olikin oikein kivat kuvalliset ohjeet masuvaivaiselle vauvalle. Ollaan näitä tehty nyt pari viikkoa aamulla, illalla ja joskus päivisinkin, jos näyttää siltä että masua väännättää..  Tytön masuvaivat ovat kuitenkin huomattavasti helpottaneet. Jos aikasemmin oli huutoa joka syönnin jälkeen 12 kertaa päivässä, niin nyt huutoa on ehkä 1-3 kertaa. Suurin syy siihen on kyllä nykyään se, että tyttö hotkii (tai rinnasta tulee maito oikeen vauhdikkaasti), jolloin maito menee väärään kurkkuun ja toinen säikähtää.. Öljy on parantanu tytön ihoa ja äidin kuivan-koppurat kädetkin voi paremmin..
Oon antanu gefilus+d3 tippoja ja ei oo masu sitä pahentunu. Oon itse syöny normaalisti, mitä nyt pikkusen suklaan ja herkkujen määrää koittanu rajottaa ja vähentää..
Näyttää siltä, että masuvaivat on tällä erää selätetty! Huoh.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

hui ku aika menee vauhdilla.

Asiaa olis taas ja paljon, mutta en kerkeä kauaa höpisemään, kun tyttö änisee jo tuolla vaunuissaan, heräily on alkanu, se yleensä kestää jonkun aikaa ennen ku ilmoittaa kirkaisulla, että tuu jo hakemaan.. Jos nyt menen niin hän on vielä silmät kiinni ja puoli unessa..
On ollut ihan valtavan kiirusta viime aikoina. Tällä viikolla ollaan oltu lasten kanssa neljästään "lomalla", vain mies on ollut töissä.. Onkin ollut yllättävän rauhallinen ja mukava viikko. Oon ollut itse paljon ystävän/naapurin kanssa  tekemisissä ja jännännyt milloin hän ilmoittaa että olis aika lähteä synnyttämään, kohta on aika!

  •  Olen siivonnut lasten huoneet lattiasta kattoon ja heittänyt 4 säkkiä roskaa autotalliin (eivät mahtuneet enää roskikseen!) Kaksi isoa laatikollista leluja on tällä hetkellä menossa ullakolle: osa jää hoitolasten leluiksi, osa siirtyy meni ihan talteen (muistoja <3).. Kaksi kassillista vaatetta on menossa keräyspisteeseen, osan käytin uudelleen (tytöille hameita, paitoja, housuja..), yksi jätesäkki suoraan roskikseen.. Ainakin tuosta uusiokäytöstä on tulossa oma postaus, kunhan kerkeän ompelemaan..

  • Tytöllä oli 2kk neuvola viime viikolla hyvin ollaan kasvettu, kirjoitan siitä oman postauksen myöhemmin.

  • KEVÄT on tulossa, siitäkin oon tehnyt jo luonnoksen, kunhan saan kuvat lisättyä niin julkaisen sen..

Kevät kun tulee niin minulle tulee joku virtapiikki. AINA. Joka kevät. Silloin on siivottava, leivottava, tehtävä hirveesti kaikkee ja sit ollaankin ihan loppu..
Meillä on nuhaa, yskää ja pientä lämpöä.. Jokaisella jotain..  Huomenna alkais pojalla taas koulu, on vaan niin tukkonen ja yskä on kauhea et oon kahen vaiheella päästänkö kouluun.. Pikku neiti on nuhassa, yöt nukkuu huonosti sisällä, mut ulkona vetää hyviä unia! Lääkäri sanoi ke, että jos ei kuume nouse yli 38 tai tytön vointi heikkene tai jos ei syö niin sit suoraan keskus-sairaalaan.. Nyt syö kuitenkin hyvin, on pirtee ja virkee, mut ei ihan täysin oma itsensä, pitää pientä kitinää hetkittäin.. Nenän tukkosuus helpottuu keittosuolatipoilla ja sit pystyy syömään ja nukkumaankin.



Mukavaa ensi viikkoa!

lauantai 2. maaliskuuta 2013

2kk

 2kk

  • 4.2 kg ja 53 cm (3.4kg ja 51cm =1kk)
  • Sain kasteessa nimen
  • Päätä nostellaan paljon
  • Mahavaivat jatkuu, mutta loppukuusta ne ovat helpottaneet huomattavasti
  • Hymyilen paljon enemmän
  • Naureskelen unissani
  • Koitan jutella kaikelle mitä näen
  • Olen enemmän hereillä ja päivän rytmi alkaa pikku hiljaan muokkautua.
  • Nukun ensimmäistä kertaa 6h putkeen
  • Sain ensimmäisen nuhani
  • Punnerran päätäni ylöspäin, jos joku pitää minua sylissään makuuasennossa.
  • Tutkin ja tuijottelen paljon
  • Nukun uneni rattaissa tosi hyvin
  • Viihdyn mahallani
  • Kävin eka kertaa yön yli reissussa mummolassa äidin ja isin kanssa
  • Lattialla ollessani potkin ja sätkin paljon ja innostuessani lähden melkeen lentoon
  • Syön sormiani, jollen saa tuttia suuhun.. Tutti on lähinnä vain imun tyydyttämiseen..
  • Tykkään kun joku lurpsuttaa huuliani, niin että kuuluu ääni, sille pitää nauraa joka kerta.
  • Nauran isoveikalle, kun se ilmeilee minulle
  • Siskon hiuksista tarraan kiinni, tiukasti.
  • Rinnalla ollessani nappaan pikku sormillani kiinni äidin kaulakoruun, paidan reunaan tai rintaan..
  • Rauhoitun nukkumaan omaan sänkyyni itsekseen, varsinkin unipussissa.
  • Syön enemmän rintaa kuin korviketta
  • Syöttöajat on lyhentyneet 5-20 min, yöllä on lyhyitä syöttöjä 1-4.
  • Nukun aamu-unet (n.9-11.30, ulkona), päiväunet (n.13-15) ja iltatorkut viiden aikaan lähes kellon tarkasti.. Yö unille mennään 21-22 aikaan ja aamulla herätään 7-8 maissa.





Seuraa Hipsulaa: