lauantai 31. elokuuta 2013

Tyttöni mun

Tyttö täytti 6v jo kuun puolessa välillä...

Valitettavasti tässä on ollut viime aikoina niin paljon hässäkkää ettei oo kerennyt asiaa noteeraamaan, (paitsi että tää oli luonnoksissa jo melkeen valmiina ottamassa..)..

Tytön syntymä muutti käsityksiä elämästä aivan totaalisesti. En koskaan voinut ajatellakaan että sellaista tuskaa voisi kukaan kokea ja silti kyseessä on elämän herkin ja hienoin asia.
Elämän suurin tuska on alkanut vastan nyt helpottamaan, tyttö on ollut rakas alusta asti, mutta tapa jolla hän maailmaan tuli...noh, se olisi voinut mennä paremminkin..

Tyttö kokee suurta elämänmullistusta tällä hetkellä.
- esikoulu on alkanut ja voi taivas kun kaikki on huonosti aina iltasin!
Tyttö on väsynyt, kiukkunen ja todella / äärimmäisen herkkä!

Alkuun tyttö oli sitä mieltä, etten saa saattaa häntä ollenkaan esikoulumatkaan, mutta olen nyt kuitenkin saatellut, näin alkuun, kun pääsee itse samalla lenkille (muuten jäisi varmaan käymättä!)
ja nyt ilmoitti sitten ettei tartte enää koko matkaa saattaa, kun tahtoo jo tulla/mennä ite.. Katsotaan miten maanantai aamuna on sukset ristissä..

Tyttö on edelleen ihana, auttavainen ja kaikessa mukana, mutta jos sanot väärän sanan niin temperamentti iskee ja lähdetään kiukutellen paikalta pois. Onneksi tyttö rauhottuu ja leppyy nopeesti.

Tytöstä on kasvanut iso, omatoiminen ja mahtava isosisko!
Mutta on se silti vielä NIIIN pieni, mun oma pikku kirppunen..


 Pikkunen siinäkin mielessä, että 104,9cm mitallaan hän on silti eskariporukan 28 lapsen joukosta lyhin.. mutta tiedän, että tyttö on täyttä pippuria vaikka vartta ei 2 metriä olekaan :D
Pieni kirppuni... ja toinen kirppunen tuolta pinniksen pohjalta seuraa perässä!

Kuvia tytön askartelujuhlista on vähän tarjolla, sillä juhlat olivat aikalailla villit (erilailla ku pojilla, näissä piti olla avustamassa koko ajan, pojan juhlissa riitti ku oli pois tieltä, vauhti tuli ihan pojista!) Mutta tarjottavat tulee esille varmaan ensi viikon aikana (kunhan saan ne koneelle ja valittua..)

Tyttö 5v:stä  on kerrottu myös täällä ja täällä
 Tytön tulosta maailmaan on kerrottu täällä

perjantai 30. elokuuta 2013

Fazer Crisp Pita Bread-lastut


Hopottajien kautta pääsin Fazerin mielenkiintoiseen kampanjaan mukaan.

Kyseessä on Fazerin uudet pitaleivästä tehdyt lastut, jotka on maustettu aikuiseen makuun. Lastuissa on 40% vähemmän rasvaa verrattuna tavallisiin perunalastuihin, koska Crisp pita bread-lastut paistetaan uppopaistamisen sijasta! Paistoon käytetään auringonkukkaöljyä. 

Crisp Pita Bread-lastuja löytyy kolmea maukasta makua, jotka sopii mainiosti naposteluun ja tai pieneksi välipalaksi.  Makuina löytyy Saourcream+ruohosipuli, kipakka chili ja maukas merisuola+mustapippuri. Pakkauskoko on 40g.


 Hopottajat
Fazer 


Hopottajien suosittelijana pääsee testaamaan laadukkaita tuotteita ja palveluita ilmaiseksi, joskus jopa ennen niiden tuloa kauppaan. Sinun lisäksesi muutkin haluavat varmasti tietää hyvästä tuotteesta tai palvelusta! Suosittelun voit tehdä itsellesi luontevalla ja sopivalla tavalla, niin sosiaalisissa medioissa kuin kasvotustenkin. Suosittelusta saat pisteitä, joilla voit nostaa suosittelijatasoasia ja osallistua arvontoihin.

Mukaan hopottajiin pääset rekistöitymällä Tästä
Käytä suosittelukoodiani: HOP11462

torstai 22. elokuuta 2013

me and i - syksyä..



Uusi mallisto on taas täällä.. 

Ihania juttuja löyty jälleen, mutta ihastuimme tyttöjen kanssa erityisesti muffinsseihin.

Poika ei halunnut edes vilkaista mallistoa, joten jääköön sitten ilman.


Meille ainakin kotuituu vihreät muffini-tunikat tytöille ja ehkä pipo äidille..

maanantai 19. elokuuta 2013

Täällä mä oon..

Elämä heittää nyt härän pyllyä oikeen urakalla..

....Monessakin asiassa....
....kaikki tietenkin yhtäaikaa...
.... ei mene nyt mikään niin ku suunnittelin ja yllätyksiä tulee ovista ja ikkunoista...

Ensin juhlitaan lasta ja seuraavana hetkenä kuulen et isäni saanut sydäninfarktin... :(

....ja silti pitäs valmistella toisia synttäreitä....??

Täällä mä vielä oon, mut hiljennyn hetkeksi, jotta saan ajatukset kokoon ja arjen rullaamaan..

Elämä on..
... yhdessä hetkessä juhlaa..
... toisena hetkenä surua...

Nauttikaahan elämän pienistä asioista, ei nurista pienestä ja muistakaa sanoa: rakastan!!

maanantai 12. elokuuta 2013

Ruokaa

Joku kerran kysy et miten sä voit tehdä ruokaa samoista aineksista vauvalle, ku mistä teet ruokaa muillekin.. Olin huuli pyöreenä. No sehän se vasta helppoa onkin..



Tässä on esimerkiksi tyttärelle tulossa kasviksia iso kattilallinen, otettiin itsellemme tuosta salaattiin herneet ja maissit. Tytön kana keitettiin omassa kattilassa vedessä ja meiän kanat paistettiin pannulla..  Voiko yksinkertaisempaa ollakaan?
Isommille tuli samalla perunat, ku otettiin pikku-neidillekin ja kasviksia keitettiin myös isommille asti.. Kaikki samat raaka-aineet oli kaikkien lapsien lautasilla. Meillä perunat vaihtu salaattiin
(vaikka salaattia oli kyllä isommilla erikseen..)

lauantai 10. elokuuta 2013

Vauva viittoo

Vauvaviittomista kerroin jo täällä

Mä oon yrittäny opettaa vauvalle viittomia.
Meillä nyt on muutama viittoma ollut käytössä muutaman kuukauden ja vauva on ne oppinut.
Meillä osataan viittoa -ruokaa- ja -riittää-. Tosin hiukan omalla tyylillä nämä tulee, mutta siltikin niin selvästi että sen ymmärtää sekä äiti, että vauva.

Vauva näyttää selvästi sormillaan suuta kohti, kun on nälkä ja hokee namnamnaata
Kun taas vatsa alkaa olee täynnä nostaa hän kätensä pystyyn kasvojen eteen että nyt riittää.

Olen ottanut käyttöön vain arjessa keskeisimmät viittomat, kuten aikasemmin jo sanoin. Olen alottanut tärkeimmästä eli tästä ruokailuun liittyvistä (ruoka, loppu, kiitos, juoda), mutten ole kiirehtinyt tai koittanu uuvuttaa vauvaa liiallisella viittomisella. Oon ruoka-viittomaan käyttäny pari kuukautta ja tyttö on sen osannut viittoa nyt muutaman viikon. Kiitosta kun viittoo niin tyttö alkaa nyökyttää päätään ja hokee uuuh uuhh..



Lisäksi myöhemmin otetaan käyttöön sitten muutamia muita viittomia..


papunet
Tukiviittomat

"
Tukiviittomisella tarkoitetaan viittomien käyttöä siten, että niillä tuetaan samanaikaista puhumista tai puheen tapailua ääneen. Tukiviittomisessa viitotaan viestin merkityksen kannalta keskeiset sanat, niin sanotut avainsanat.
Tukiviittomissa käytetyt viittomat lainataan viittomakielestä. Tarvittaessa viittomia voidaan helpontaa yksilöllisesti. Viittomakieleen liittyviä sääntöjä ja rakenteita ei käytetä, vaan avainsanat viitotaan puhutun kielen mukaisessa järjestyksessä. Tukiviittominen on kokonaisvaltaista viestintää, johon kuuluvat puhe, viittomat, ilmeikäs olemuskieli, osoittaminen ja äänensävyjen vaihtelut.lainattu papunetistä

perjantai 9. elokuuta 2013

B-Mobilet

Nyt on ollu Britaxit kovalla koekäytöllä koko kesän! !

Oon itse ne tosi hyviksi todennut ja vain ihan muutama huono puoli on tullut vastaan!

Maastot on olleet niin vaihtelevat ja mahtavat, ettei ooo kyl mikään maasto jääny kokeilematta.


- kuomu on iso ja suojaa yllättävän hyvin, mutta kun vauva nukkuu aurinko paistaa suoraan sisälle ja kun istutaan niin esim. sateella sataa päälle.. onko kuomun jatkeita olemassa??
- Pienet renkaat on huonot pehmeällä hiekalla (ne uppoaa ku suohon!)
- Myös kynnykset on hankalat: takana ei oo mitään millä saisi avustettua nousemaan ja joskus jotuu ite nostaa edestä/sivusta et pääsee yli.. Tai sit pitää mennä rytinällä!
- rattaat menee pieneen tilaan ku taittaa, mutta istuin/etukaari likaantuu joka kerta! (myös kuomu saatiin sotkettua kun rattaat iskettiin bussissa alahyllylle..)


+ Kuomu kestää vettä, joten pieni tihku ei haittaa vaikka ollaan ilman sadesuojaa liikkeellä
+ Kori alla on yllättävän iso, vaikka näyttää pieneltä.
+ Selkänojan portaaton säätö on aivan mahtava!

Edelliset testaukset oli täällä








Rattaita piti pikkusen tuunata.. Ahisti tuo valkonen katto, joka loisti oikeen tyhjyyttä
Sinne lenteli muutama perhonen koristeeksi.
Lisäksi kori alla on aina täynnä kun mukana on sade- ja hyttyssuojat + liina eteen ettei aurinko paista silmiin ku nukkuu.. Joten tein nopeesti muutaman tuunauksen sinnekin:
Pussi sadesuojalle (ed- suojapussi oli rikki) , joka nyt roikkuu, eikä vie tilaa korissa (vasemmalla alhaalla, lila-musta-pinkki)
Myös hyttyssuoja sai pussukan (tuo pinkki  joka näkyy vasemmalla yläkuvassa..)
Lisäksi juotavaa pitää olla tarjolla koko ajan, mutta mihin pullo kun ei jaksais aina kaivaa kassin pohjalta.. Tein pienen pussukan, johon tarranauhan kiinnikkeeksi.. Pussin saa kiinni työntöaisaan, sivulle ja etukaareen kiinni (kuvat oikeella) Tosin nyt tyttö oppi avaamaan noi tarrat, joten edessä ei voi enää pitää ku pullo on joka kolmas askel maassa ;)



torstai 8. elokuuta 2013

Leikkimökki

En ole sisustaja, mutta leikkimökki vanhassa kuosissaan oli laimea, kalsea, mi
täänsanomaton ja ehdottomasti ankea!

Katsokaan vaikka itse.. Tässä vaiheessa oon tosin jo heittäny kaikki kalusteet pihalle ja päättänyt että muutosta on tultava!


No mökki maalattiin ja isi teki tytölle toivoman hellatason, josta vielä puuttuu hana+allas, ku ei oo vielä kerennyt niitä tekemään.. Mutta kun mökki lopulta aukastiin käyttöön oli riemu ylimmillään ja pihassa hääri 8 lasta leikkien sopuisasti kotia. Ei haitannu että nuorin oli 3v ja vanhin jo lähentelee 10v, aivan mahtavaa, että mökki kelpaa leikkijöille.. Nostin hyllylle lyhtyjä, joihin saa syksymmällä led-valot, jotta mökki ei  aivan valoton ole :)



keskiviikko 7. elokuuta 2013

7kk

Olen jo 7 kk.

 Tässä kuussa ei ole neuvolaa, mutta kotivaaka näyttää 6.6 kg (6kk nvl oli 6.2kg)

Olen oppinut uusia juttuja:
- Olen oppinut ryöminään kunnolla, liikun tosi paljon
- Menen konttausasentoon ja yritän päästä heijaamalla eteenpäin. Jalat liikkuisi, mutta kädet ei tottele.
- Istun tukevasti, enkä tartte enää tukea. Osaan kääntyä  istumasta makuulle ilman kolhuja
- Nousen isiä/äitiä vasten seisomaan kun ne pikkusen auttaa pysymään pystyssä. Sängyssä kiipeän ketterästi yli ja istahdan viekkuun
- Vieläkin käytän samaa vaippakokoa ku aikasemmin
- Vaatteissa menee vieläkin 62, kestojen yleensä kanssa 68
- Päivärytmi on vakiintunut: herään 7 aikaan, maitopullo, aamupala n. 8. Yleensä pienet torkut ja ruoka n. 11.30. Päiväunille 12-14.30 ja välipala 15,jonka jälkeen otan yleensä tunnin unet. Päivällinen on n. 17 ja 19 aikaan pesut ja iltapala n. 20  ja 20.30 jälkeen maitopullo ja nukkumaan..
- Örisen leluille, vaihtelen niitä kädestä toiseen ja lähden kiinnostavan lelun perään.
- Ääntäpitävät lelut on kiinnostavia
- Osaan viittoa "ruokaa", samalla huudan kovaan ääneen -namnamanmmaa- ja tiedän mitä äiti tarkoittaa ku sanoo uniaika (ja näyttää "viittoman").
- Vaunuissa on tyhmä nukkua kun siellä ei pääse kääntymään mahalle, mutta sängyssä nukun hyvin. (1.5h lenkin jälkeen en yleensä ole montaa minuuttia nukkunut.)
- Tuttia en käytä enää kuin nukahtaessa.
- Juon maidon nokkamukista ja vain aamu/iltamaidot pullosta
- Ääntelen jo selvästi: tatata,namnamnaa, eijeijei.. Mutta sanoja ei vielä ole tullut..
- tv:tä on kiva seurata
- Sormiruokailen paljon äidin kaa. isi muussaa ruokani
- Otan kävelyaskelia kun kainaloista pitää kiinni...

.....
 .....
....




tää perinteinen kuukausikuva Nallepuhin kanssa unohtui..


tiistai 6. elokuuta 2013

Töihin paluu

Ooon miettiny paljon töihin paluuta ja jotenkin kaipaan töitä.. (Muistuttakaa mua tästä sitten kun töissä oon ja toivon et olispa ollut pidempi "loma") Jotenkin lainalapsia on ikävä ja näihin aikoihin tulee jo vuosi siitä kun oon viimeks ollu töissä ja jotenkin kaipaa sellasta rutiinia ja arkea ja tekemistä.. Ihan ku täällä nyt ei olis rutiinia, arkea tai tekemistä.. Tekemistä ainakin olis niin paljoo ku vaan kerkeis tekemään, mut ku on lomalla, ei jaksa, ei tahdo.. Arki alkaa perjantaina kun koululainen alottaa taipaleensa jälleen, tai viimestään viikon päästä kun eskarilainen suuntaa isoon maailmaan. Sit on siinä uutta arkea taas niiin paljo ku kerkee pyörittämää... Rutiini tulee siinä sivussa varmaankin.. tai sitten ei..

Olin työnatajalle laittanu viikko sitten viestii et pidän lomani pois ennen ku töihin palaan, joten olisin voinu palata marraskuun puolessa välissä sorvin ääreen. Tänään tuli tietoa että ei onnaa. Ei oo hakijoita loppu vuodelle, joten vaihtoehdot on

a) palata töihin lokakuussa (vanhempainloma on 14.10 saakka)
b) palata töihin tammikuussa

No valitsin nyt sit kuitenkin tuon vaihtoehdon b. Niin  hassulta kun tää kaikki kuulostaakin niin en silti tahdo vielä töihin lokakuussa! Nyt sit vaan jännätään miten pärjätään.. Loka-marraskuun oon lomalla ja sit joulukuun kotihoidontuella.. Tammikuussa sitten palataan loppiaisen jälkeen töihin ja ryhmään olis tulossa ainakin sisarukset jotka on nyt 3v ja 1v. Toivoin lisää hoitolapsia, sillä en tahtois pyörittää puolikasta ryhmää.. Ens vuoteen on sit tulossa näitä -13 syntyneitä jo aika reippaasti, joten voisin toivoa et joku pieni saatais sekaan, niin et Kirpullakin olisi ikätoveri.. Onhan tässä nyt sit omat lisäksi.. Tammikuuhun on vielä pitkä aika, joten nämäkin suunnitelmat voi muuttua vielä. Toivon kuitenkin että hyvä fiilis on vielä tammikuussa, kun oikeesti alkaa olla ajankohtainen töihin paluu.

Suunnitelmissa oli vielä ennen töihin paluuta käydä läpi hoipparin (sis. mm. ruokalistan, vuosisuunnitelmat, meiän säännöt, rytmin ja muut asiat joita pitää ottaa huomioon ) eli sellanen kirjallinen lappunivaska, johon olen koonnut tärkeitä tietoja uudelle perheelle.  Moni on kokenut että se on ollut hyvä apu aloitukseen ja antanut tietoa millanen meiän päivä on ja ruokalistat.. jne.. En tosin aio käyttää siihen nyt aikaani, mutta varmaan sitten talvella, kun työt lähenee..



Kesälomareissuja

Kesällä ei olla tehty kuin muutama reissu..
Kesä nyt oli muutenkin erilainen kuin yleensä meiän kesät.
Se miehen koipi sotki kaikki kuviot mm. 3 varattua matkaa jouduttiin sen takia perumaan ja sen tilalle sitten piti keksiä uusia pienempiä reissuja, jotta koululaisella ja eskarilaisella olisi jotain tekemistä.

Täällä alkaa olemaan viimenen loma viikko edessä, joten nyt onkin hyvä aika koostaa kesä pakettiin ja alkaa rauhottumaan erilaisempaa arkea kohden. Esikoinen lähtee tallustelemaan kohti toppuluokkaa ja keskimmäinen esikoulun suureen maailmaan. Pienimmän kanssa jäädään vielä hetkeksi kotiin ja koitetaan totutella olemaan kaksistaan, vaikkakin alkuun lähdemme saattamaan ja hakemaan/mennään vastaan esikoululaista..


Muutama reissu tuossa tulikin jo laitettua erikseen, mutta tässä kooste vielä niistä jotka jäi mainitsematta.... :)

Käytiin muutamissa pojan futispeleissä ja tytön jumppanäytöksessä



Lapset ovat tosi paljon olleet mummoloissa, eikä niitä saa sieltä ihan heti kotiinkaan.
Piti olla ensin kaksi yötä, mutta sit oltiinkin viikko, on ihan normaali käsite ollut tänä kesänä, enkä valita yhtään, sillä tiedän että ei mene montaakaan vuotta kun takapenkiltä kuuluu: mähän en muute lähde! Olivat siellä päikseensä, mahtavaa ja mukavaa oli ollut ja varmasti ihana muisto jää.. Kuvia ei minulla ole, mutta tässä kuvat kun ollaan perheen kanssa mummoloissa oltu..

kaupungissa

maalla

Käytiin Tampereella ja Särkänniemessä


Käytiin  Kustavissa (niistä kerroinkin jo aikasemmin täällä) Tässä pari kollaasia maisemista!


Käytiin Ähtärin eläinpuistossa



Joskus oli pakko kuvata taivasta reissuilla.. Tää "kuu"-kuvaus oli kotimatkalta ku tultiin Juhannuksena Turusta kotiinpäin tuolla Himoksen kulmilla..


sunnuntai 4. elokuuta 2013

Lomareissu..

Tehtiin päivän reissu vanhempieni luokse Jyväskylään.
 

Mummula on lapsille mieluinen paikka.
Minulle tietenkin tärkeä.
Viereinen päiväkoti on kahdella tapaa tuttu. Olen ollut siellä ensimmäisiä hoitolapsia vuonna '90.  Ja vielä yläasteikäisenä muistan kun hoitajat huutelivat aidan takaa kuulumisia. Olin siellä sitten myös tet-viikolla jossain vaiheessa ja silloin jo tiesin, että tää on sitä jotain mitä mä tahdon isona tehdä.. Tosin ensin piti kokeilla kaikkea muuta..

Tuo paikka oli mun kotini 15 vuotta.
Lähiympäristössä on paljon muistoja, vaikka paikka onkin muuttunut ja vaikka minä olen muuttunut. Puistot on uusittu, ei löydy enää kaiverrettuja nimmareita. Mut koti on aina koti.
  Siellä on paljon vanhaa ja paljon tullut uutta ja hienoja muistoja lapsillekin.



lauantai 3. elokuuta 2013

ukkosmyräköitä

Tänä kesänä on ollu paljon ukkosrintamaa liikkeellä.
Yleensä ne kiertää tän meiän mäen,vesistön, mastot ja linjastot kaukaa,
mutta nyt on tullu useampi kuuro suoraan päälle..


MÄ INHOON UKKOSIA!
 Oon pienenä ollu mummolassa oikeen kunnon ukkosmyrskyillä. Siellä ei voi olla talon sisällä ukkosella, ku pistorasioista lyö salamaa ja kerran on tullu pallosalama savupiipun kautta sisälle.
Siellä Maalla ukkonen oli aina ihan kamalaa. Me napattiin evästä, taskulamput, korvatulpat, peitto ja juomista mukaan ja juostiin AINA autoon. Kesällä siellä  oli aina valmiina kassi eteisen kaapissa, joka napattiin mukaan, jos sattu olee ukkosella meiän reitti. Kun oli ne kesät ku ukkonen valitsi toisen reitin ei se päälle tullut, mutta Meiän reitillä se iski niin järkyttävällä rytinällä et vieläkin menee kylmät väreet ku aattelee niitä hetkiä ku kyykittiin autossa iltamyöhään ja mietittiin et nukutaanko täällä vai kömmitäänkö sänkyyn. Mummola on otollisella paikalla, niin ku serkun äiti tuppas sanomaan. Talon alapuolella (jyrkkä mäki) on järvi ja talosta eteenpäin jyrkkä mäki jatkuu ja siellä on toinen järvi.. Meiän reitti  ukkosella kulki tuosta kapeasta väliköstä.. Ja kun liittää siihen vielä sen, että järvet saa kovan kaiun aikaseksi niin ukkosella oli voimaa!

Mut nää pilvet on jotain niin ihania seurata..
Mä vaan en oo mestari kuvaamaan, mut noi pilvet liikku jatkuvasti ja oikeen keräänty tohon talon eteen, kummastakin suunnasta ja sit ne järkyttävät salamat oli isoja ja jyrinä otti ihan korviin kun seisottiin kuistilla ja katottiin.
Sade tuli päälle kohinalla ja hetkessä näkyvyys oli nolla.
Ukkonen jyrähti muutaman kerran ihan päällä ja jyrinä oli sellasta särinää, ei kumeaa jyrinää.
Sähköä oli ilmassa ja kuulu vaan sade ja ukkosen jatkuva jyrähtely..
Ukkospilviä illalla, ihana aurinko nousi uuteen päivään..

perjantai 2. elokuuta 2013

Unohtunut

Tää on unohtunut julkaista..

Oltiin tyttöjen kanssa yläkaupungin yössä Jyväskylässä jo kesäkuussa..
Käytiin pitkästä aikaa Mäki-Matin perhepuistossa, jossa olikin ohjelmaa kovasti.
Isompi tykkäs kiipeillä ja leikkiä,  mut pienempi nukkui tyynesti rattaissa..


Lopuksi käytiin vielä kalamarkkinoilla Jyväskylän satamassa ensin syömässä ihanaaa kalaa ja sitten jäätelöt. Voi että ne olikin isoja!



Tässä myös toinen puistoretki samalta viikolta..
Kävimme kotimme läheisessä puistossa ja voin kertoo että oli kylmä aamu.
Tytöllä oli hanskat kädessä ja pipo syvällä päässä!
Pienempi vietti taas aikansa vaunuissa ja minä hetken lepoa hämähäkkikeinussa.
Taivas oli uhkaavan pilvinen ja musta jo tässä vaiheessa ku puistoon tultiin..
Kotiin ku päästiin reilu tunti myöhemmin alkoikin kauhea sade ja ukkonen..



A BEUATIFUL BODY haaste

Minäkin lähdin mukaan  A BEAUTIFUL BODY - haasteeseen.

 Oma kroppani on muuttunut kolmen raskauden jälkeen paljon.
Alavatsalla komeilee kaksi kiemurtelevaa sektiohaavaa, joista toinen on haalea ja toinen vielä punertava. Näkyviä raskausarpia en ole vatsaani montaakaan saanut, mutta koivessa on muutama.
Haavan kohdan ylä puoli lörpöttää tai oikeestaa pullottaa/turvoksissa oleva se näkyy noissa kuvissakin. Kiloja tässä raskaudessa tuli 15, mutta aikasempiin 23-25 kiloon verrattuna se on tosi vähän.. Noista kiloista jäljellä on vielä 5 kg. Siihen painoon, joka mulla oli ennen esikoista on matkaa reilu 10 kg, mutten haikaile sitä, sillä BMI-mitassa olin silloin alipainoinen.
Olen melkeen tyytyväinen itseeni ja vatsaani jo, tavallaan sinut. Ainoa mistä en pidä on se, että vatsa tuntuu edelleen löysältä pullataikinalta.. :)




Haastoin mukaani ryhmän tammikuussa vauvansa saaneita äitejä ja osa lähtikin mukaan innolla, toinen osa hiukan inhoten. Pääasia on, että edes joku on mukana :)

Olkaamme ylpeitä ollessamme äitejä. Olemmehan antaneet kodin lapsellemme 9 kuukauden ajaksi, se on suurin lahja, jota voi toiselle antaa <3

Myös ainakin nämä blogit ovat mukana haasteessa:

Deviliinin Maailma
Säbää, sukkia ja serotoniinia
päivä kerrallaan
Pientä, suloista ja vaaleanpunaista
Miljamaista
epätodellista todellisuutta
mami go go

torstai 1. elokuuta 2013

Kesäsade


Mä rakastan kesäsateita.

Tällä matkalla lapset jaksoivat mököttää ja kysellä, et oonko mä hullu..
Ehkä pikkusen. Mä rakastan sadepäiviä, kun on lämmintä ja sataatihuttaa..
Se kun nostaa kasvot kohti taivasta ja kasvot kastuu. Se tunne kun ekaa kertaa tunnet että nyt muuten on vettä kengässä..


Mut alkusyksyt on kamalia pimeine iltoineen, kylmine tuulineen ja märkine sateineen, mutta ah, mä rakastan sitä hetkeä kun saa kaivaa villasukat jalkaan ja käpertyä viltin alle ja tuijottaa takkatuleen. Ja uloshan ei koskaan ole pakko mennä.. Kohta syksy on täällä! Kohta kehtaa jo myöntää poltelleensa kynttilöitä ja fiilistelleensä..

Sitä ennen fiilistelen näillä kesäsadekuvilla..


ja kaiken ihanintahan on sillon, kun on kumpparit jalassa ja hypitään kilpaa lätäköissä.. Eihän koskaan tarvitse kasvaa aikuiseksi??

Meillä hoitolapsilla pitää olla sadevaatteet ja ehjät kumpparit, sillä ollaan ulkona vaikka satais ukkoja taivaalta.. Ulkona olo aika ei ehkä oo yli 2h/päivässä, mutta me käydään happihyppelyllä joka tapauksessa. Minäkin oon satsannut ja ostanut lasten osastolta sadeasun ja hyvät, lämpöiset kumpparit.. (Vieläkun löytyis lierihattu ja vettäpitävät hanskat jostain!!) Kerran yks hoitolapsi oli kotonakin ihmetellyt että hoidossa täti oli sanonu et lätäköissä saa hyppiä ja se hyppi itsekin..  Seuraavana aamuna kun äiti tätä mulle kerto poika veti hihasta ja kysy: saadaanhan me tänäänkin hyppiä, vaikka äiti sano ettei tänään sada vettä..? ... me hypittiin lätäköissä: kannettiin ämpärillinen vettä "lätäköksi"..


Saderuno

Sataa, sataa yhtenään,
milloin saamme poutasään?
Vesi juoksee räystään suusta,
tippuu kotipihan puusta.

-Sataa, sataa yhtenään,
minä kyllä sisään jään!
-Minä lähden pihatöihin,
kaivan ojat lätäköihin.

-Mutta, sade loppui jo!
Siellä paistaa aurinko!
-Mennään ulos leikkimään,
jopa saimme poutasään!

Mäntysuopa


Kesän parhain hetki on se, kun saat pestyt matot takasin lattialle. 
Kotona meillä ei ollu koko kesänä mattoja lattiassa, 
ne kaivettiin ihanan männyntuoksuisina elokuussa esille
 ja tuntui että arki palasi nopeasti taas normaali urille.

Minä en oo osaa olla ilman mattoja. 
Mitä vähemmän lattiaa näkyy sen parempi.
Ei varpaita palele (vaikka meillä kyllä on lattialämmitys..)
Mutta se on vaan se tunne.. 
Ja jotenkin kivempi laittaa vauvakin lähtöpisteeseen matolle, kuin paljaalle lattialle..
Ei Kirppu kyllä kauaa paikallaan enää pysy, joten toisaalta turha..

Pesin matot jo kesäkuussa, kylppärin lattialla kontaten. 
Yllättävän helposti se kävi niinkin.
Kuurasin ja kuuntelin Kaija Koota.
Matot sai rauhassa kuivua telineellä.
Iskin ne sitten siivouksen jälkeen takasin lattiaan.
Se huumaava mäntysuovan tuoksu on niin ihanaa..
Se tuo lapsuuden muistot mieleen

Yhden maton oon joutunu pesemään uudelleen jo.. 
Tuon vaalean.
Minä hullu pidän sitä keittiössä.
Ja kaadoin siihen tyttären pulautuksen lisäksi mustikkaa..

Pesin mäntysuovalla ja vanishilla ja matto on entistä 
puhtaamman vaalea nykyään.
Nyt en ole laittanu sitä lattiaan. 
Odotan.
Odottavan aika on pitkä..

mutta

Lasten synttärit on vasta tulossa..
En aio pestä sitä enää kolmatta kertaa tänä vuonna!



Seuraa Hipsulaa: