Mummula on lapsille mieluinen paikka.
Minulle tietenkin tärkeä.
Viereinen päiväkoti on kahdella tapaa tuttu. Olen ollut siellä ensimmäisiä hoitolapsia vuonna '90. Ja vielä yläasteikäisenä muistan kun hoitajat huutelivat aidan takaa kuulumisia. Olin siellä sitten myös tet-viikolla jossain vaiheessa ja silloin jo tiesin, että tää on sitä jotain mitä mä tahdon isona tehdä.. Tosin ensin piti kokeilla kaikkea muuta..
Tuo paikka oli mun kotini 15 vuotta.
Lähiympäristössä on paljon muistoja, vaikka paikka onkin muuttunut ja vaikka minä olen muuttunut. Puistot on uusittu, ei löydy enää kaiverrettuja nimmareita. Mut koti on aina koti.
Siellä on paljon vanhaa ja paljon tullut uutta ja hienoja muistoja lapsillekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hipsula kiittää kommenteista!