keskiviikko 29. elokuuta 2012

Rakenneultra

Ultrassa käyty ja kaikki oli hyvin.

Painoarvio on n. 336g




Liikkuu hyvin ja luikerteli kovasti karkuun, kun täti yritti ottaa kuvia tai ääniä.
Potkut tulee alaspäin ja selvisi sitten se, että väärinpäinhän kaveri siellä onkin, ettei ihme ole, kun silloin tällöin on nivuset liekeissä ja tukalaa tekee..

Täti sano että kuvissa esittelee oikein urakalla alapäätään, ettei mitään epäilystäkään ole kumpi tulossa on.. Vain mies tietää..






Kävin aamulla lääkärissä, sain 2.5 viikon sairasloman selkäkivun takia, enempää ei voi kuulemma kirjoittaa, sillä selkäkipu lasketaan ohimeneväksi, joten jos ei helpota niin uudestaan sinne vain hakemaan lomaa.. Ihana tietää, että voi otta lunkisti pari viikkoa ja nauttia ihan rauhassa OMIEN lasten kanssa, kohta heille ei kuitenkaan enää niiiiin paljoa jää aikaa, kun kotiin tulee pieni nyytti..

Aion nauttia ja koittaa saada työasiat pois mielestä....




tiistai 28. elokuuta 2012

Kirppuni

Kyläpäivillä oli hepparatsastusta, johon piti päästä heti jonottamaan..

Mun pikkunen kirppu kävi eilen 5v neuvolassa...

Minut ajettiin huoneesta pois ja neiti teki tehtävät tädin kanssa kaksin.
- Siellä piti hyppiä yhdellä jalalla, joka on vielä hiukan hankalaa.
- Piti kävellä varpaillaan, joka onnistu hienosti viivaa pitkin ja takasin
- Piti tehdä palikkatorni kuvan ohjeen mukaan, sekin onnistui.
- Piti piirtää viivoja, rusteja, pisteitä viivojen ylä/alapuolelle, muutama meni väärin (ruksista tuli plussa)
- leikata ympyrä paperista, leikkasi niin tarkkaan viivaa pitkin, että tätikin ihan ihmetteli, miten tarkka onkaan.
- Kertoa kuvasta, mikä siinä on hassua ja samalla onko kissat päällä vai alla.. (käsitteet on kuulemma hyvin hallussa)
- Näkö on hyvä, kuuloa ei voineet ottaa, kun laite oli huollossa (on kuitenkin vuosi sitten otettu ja silloin se on ollut hyvä, katsotaan keretäänkö ottaa kuuloa lääkärikäynnin yhteydessä)
- helmiä pujotteli kuulemma tosi reippaasti ja nopeasti (tykkää kotona tehdä helmikoruja, pienistä helmistä)
- hernepussin heitto ja kiinniotto sujui hyvin.
- tasajalkaa hyppii tasasesti molemmilla jaloilla
- varvaskävelyä (kantapää laitettiin aina kiinni toisen jalan varpaisiin) sujui hyvin, tasapaino on hyvä.
..... olikohan muuta...

- paino on otettu vaatteet päällä, kun neiti ei suostunut riisumaa, eikä täti pystynyt katsomaan ryhtiä/kylkiluita (jotka vuosi sitten olivat ihmeellisesti törröllään, joita sitten tutkittiin kaiken mahdollisen taudin yms. takia, mutta mitään ei löytynyt..)


Paino oli 15.2 kg ja pituus 99.8cm..

Ei tarvitse enää kasvukontrollikäyntejä, kasvaa omaa tahtiaa, tasaisesti omaa käyräänsä. Se käyrä on hiukan sekava ja eriskummallinen, sillä siellä on suuria laskuja, pienempiä nousuja sekä tasasta pitkää viivaa.. Sekä painon että pituuden käyrällä. Kuitenkin kasvanut toukokuun kasvukontrollista melkein 4 cm ja painoakin tullut kilo taas lisää (96cm ja 14.3kg).. 4v neuvolassa pituus oli 93 cm ja 14 kg (eli siihen verrattuna kesän aikan kasvua on ollut ihan älyttömän paljon!)

Ei mun pirpanan tartte tuon enempää kasvaakaan. Sillä se on muuten jo niin iso tyttö.
Neiti on sellainen tehopakkaus, että tahtoo oppia kaikkea nyt heti ja melkein harjoitteleekin niin kauan, että sen oppii. Ärrän harjottelua ei halua edes kokeilla vaan toteaan aina, että oppii kun sen aina on. Muuten on valmis vaikka väkisin punnertamaan, että oppisi sen minkä haluaa.
Tässä jotain mitä on viime vuonna oppinut..

- auttaa leipomaan, ruoanteossa, kattaa pöytää, tyhjää tiskikonetta.. apuna kaikessa <3
- oppi ajamaan ilman apupyöriä
- puhuu paljon ja selkeesti, vain ärrä puuttuu.. (meillä suvussa kielellisiä vaikeuksia..)
- pukee, riisuu, käy vessassa, suihkussa itse
- syö haarukalla ja veitsellä, pilkkoo isot palat ja kuorii perunat itse
- tekee kuperkeikkaa, hyppii, pomppii, heittää, ui..
- hyppynarulla hyppimen on harjotteluvaiheessa
- kävelee portaat eri jaloilla, ei ota tasa-askelia
- tekee solmun ja oppi rusetinkin (ennen veljeä 7v..! :) sekös veljeä harmittaa)
- avaa/sulkee napit, vetoketjun, tarran ja nauhat..
- osaa numeroita, laskee, pienet yhteen/vähennyslaksut menee,
- aakkoset luettelee, tuntee kirjaimia, kirjoittaa lyhyitä sanoja (ei lue)
- kirjoittaa nimensä
- loruilee jonkun verran, muttei oo koskaan ollu oikeen innokas toistamaan..
- lauluissa menee vielä jonkun verran sanat sekasin (järjestys) ja keksii omia sanoja väliin..
- Kertoo tarinaa, värittelee jonkun verran (ei oo kauheen innokas piirtämään)
- tykkää tehdä tehtäväkirjoista tehtäviä, etsiä virheitä jne..
- Muovailee, maalaa, askartelee, ja näitä pitäs tehdä joka päivä..!! :)
- värit osaa, sininen ja vihreä menee joskus sekasin
- on kiinnostunut vuodenajoista (mitä milloinkin tapahtuu), kasvattaa kukkia/yrttejä siemenistä ja hoitaa niitä hyvin (neidin salaatti ja kasvikset voi paremmin kuin minun kasvattamani..)
- hoivaa ja auttaa..
- Pukee nukkea, barbia, tekee koteja, rakentelee (palikat, junarata, legot..)
- haravoi, harjaa, imuroi, pyyhkii pölyä, laittaa pyykkejä, siivoo, järjestelee


- Harrasti viime vuonna liikkakerhoa 1 krt/vko, se lopetetttin, nyt harrastaa joukkue/rytmistävoimistelua 1 krt/vko. Liikkuu paljon (isänsä on urheiluhullu!) ja kesällä rakastui Levin lomalla kiipeilyyn (mentiin köysissä kiinni n. 0.5-1m korkeudessa ja piti rata kavuta mennä läpi)

maanantai 27. elokuuta 2012

Tyttö vai poika - testit?

Joskus osaan olla niin utelias, etten saa rauhaa.. Pakko tehdä muutama tyttö vai poika testi.. Niitä tein jo kyllä aikasemminkin, mutta voihan niitä aina tehdä uudestaan... Nyt kysyn teiltä, kumpikohan olisi tulossa? Luotetaanko testeihin, uskomuksiin ja ennustajan sanomiseen vai eikö? Näyttääkö rakenneultra sen saman kuin mitä nämä testit?? Vai tuleeko täysi ylläri sairaalasta kotiin?

Tästä testistä tulokseksi tuli: onneksi olkoon, odotat tyttövauvaa!

Kiinalainen kalenteri Huhtikuu ja 26, ennustaa tyttöä.

Sooda-testi
Virtsaa ruokasoodaan. Jos seos kuplii/kuohuu -> poika. Jos ei tapahdu mitään -> tyttö
Pakko oli kokeilla: Tyttö

Parillinen vai pariton

Legendan mukaan Maya-intiaanit määrittelivät vauvan sukupuolen äidin iästä synnytyshetkellä ja synnytysvuodesta. Jos molemmat luuvt ovat joko parillisia tai parittomia, tulossa on pikku-prinsessa. Jos toinen luvuista on parillinen ja toinen pariton, luvassa on pikku-prinssi.

Tämä nyt meillä riippuu siitä, tuleeko sektio vai ei.. Jos tulee, niin se on luultavasti tän vuoden puolella, jolloin ennuste olisi sitten Tyttö, jos taas menee ensi vuoteen niin sitten poika..



TYTTÖ

* Vatsasi on levinnyt sivulle.
* Mielesi tekee makeita ja herkkuja ja hedelmiä.
*Olit yhdynnässä muutamaa päivää ennen ovulaatiopäivää

* Viiva vatsassasi päättyy napaan.
* Vauva potkii hillitysti.
*Edellinenkin lapsesi on tyttö.
* Voit pahoin raskauden alussa ja näytät nuutuneelta.
* Olitte stressaantuneita lasta tehdessänne
* Säärikarvasi kasvavat samaa vauhtia kuin ennenkin.
* Kätesi on aiempaa pehmeämmät.

* Vauvasi sydämen syke on yli 140.
* Olet normaalia kiukkuisempi.
* Vauvasi hikottelee usein.
* Ikenet verestävät odotusaikanasi

10/14 TYTTÖ

POIKA
  • Vatsasi on pystyssä, eikä se näy takaapäin.
  • Himoitset suolaista ruokaa, lihaa ja juustoa.
  • Olit yhdynnässä ovulaatioaikaan.
  • Viiva vatsassasi jatkuu aina rintojen korkeudelle.
  • Vauvan potkut ovat voimakkaita.
  • Odotat esikoistasi tai edellinenkin lapsesi on poika.
  • Et kärsi pahoinvoinnista ja hehkut kauniina.
  • Elitte leppoisaa elämänvaihetta lasta siittäessä.
  • Säärikarvasi kasvu on kiihtynyt.
  • Kätesi kuivuvat helposti.
  • Vauvasi sydämen syke on alle 140.
  • Olet rauhallinen ja hyväntuulinen.
  • Vauvan isä lihoo odotusaikanasi.
  • Jalkasi ovat aiempaa kylmemmät.
    2 /14 



    Ps. Tyttö tuli! ;)

rv 19 ja 20

rv 19+3

rv 20+4
Omia tuntemuksia:
Mulle tulee niin mieleen pojan raskausvatsa. Tuntuu, että vatsa alkaa suoraan rintojen alta, ja on koko ajan tiellä (siis istuessa haittaa mm. painaa rintaa ja on istuttava koko ajan suorassa.) Potkut tulee alaspäin, navan yläpuolella tuntuu vain pientä möyrintää, kun kädet siellä heiluu.. Välillä on tuskasen kuuma ja välillä palelee ihan kauheesti.

Muuten olo on aika tyttömäinen. Ylihuomennahan se sitten selviää: miten siellä ollaan ja kumpaako sukupuolta pieni Lupumme edustaa..

.. syksy tulee..


Aamut on päivän parasta aikaa. Sillon mä oon energinen ja jaksan tehdäkin jotain. Raskauden takia illat on niin paljon raskaampia. Työhommat ei ole menneet niin kuin kuvittelin ja niistä tulee paskaa niskaan koko ajan. Heräsin tänäänkin jo kuudelta, vaikka olis saanu nukkua ainakin tunnin vielä. Mä pistin tiski- ja pesukoneet pyörimään, nautin kuuman kaakaon katsellen sateen ropinaa terassille ja sytyttelin jouluvaloni, jottei olisi liian hämärää. Mä nautin rauhallisesta aamuhetkestä. Ennen arjen tohinaa ja otin aikaa itselleni. Huomenna se ei ehkä ole mahdollista, kun arki palaa..

Syksy tulee, lehdet on alkaneet kellastumaan, vaahtera on oranssin-punaisen ja keltaisen kukertava. Lehtiä leijailee maahan. Aamut on kirpsakoita ja hämäriä. Jouluvaloja olen kaivanut esille muutaman, ne piristää synkkiä aamuja, mutta eivät shokkiherätä kirkkailla valoillaan. Syksyn tulo kertoo siitä, että kohta saa alkaa miettimään joulua. Mä rakastan tätä aikaa.. Kynttilöitä, joulun tuoksuja, ylläreitä, salaisuuksia, kirpeitä aamuja, ensi lumi, syksyn värikkäät lehdet, takkatuli ja sisällä lämpöisessä olo lähöten rakkaiden kanssa.. Huoh..

Mä inhoan ruusuja, se on vain piikikkäitä ja tylsiä.. Meillä ruusut on vain tässä muodossa sallittuja. Sytykkeitä takassa. Ihanaa, kun saa taas alkaa aloittamaan aamua takkatulen loimussa ja nauttien räiskeestä ja ritinästä.. Lämmöstä.. Raikkaiden aamujen ihana vastakohta on juuri tuo lämmin takka ja kuuma kahvi-kaakao.. Mä nautin syksystä, osittain..















..... mä en kylläkään ole mikään syyssateiden ystävä. Inhottavat märät, kuraiset kelit ja kuralätäköt ei oo sinäänsä mun juttu ollenkaan. Mulla on kyllä kuravaatteet, ihan niin kuin lapsillakin ja mä hypin niissä lätäköissä samalla lailla kuin lapsetkin.. Mutta hoitolapsien kanssa tuo kuravaaterumpa ei ole se päivän ihanin hetki!


Tänään on vapaapäivä. 
Tyttären kanssa käydään neuvolassa päivällä: neiti omassaan ja minä pyytämässä sairaslomaa, oma vointi alkaa olla aina finaalissa. Työrintaman asiat kasaantuu päälle ja ne ei ole olleet mitään positiivisia asioita vaan oon joutunu taistelemaan oikeuksistani ja siitä, että onko työnantajalla oikeus laskea palkkaani kertomatta minulle todellista syytä. Ei ole enää intoa, ei huvita ja kun päivät alkaa olemaan jatkuvaa taistelua, niin eikö olisi minun aika jo antaa periksi ja lapseni kannalta unohtaa ressi hetkeksi ja keskittyä lapsen hyvinvointiin.. En yleensä anna periksi helpolla, nyt vain en enää jaksa, itken joka päivä, että ei oo energiaa ja sitä kuinka paljon asiat ahistaa.. On pakko luovuttaa ja alkaa ajatella pientä syntymätöntä rakkauspakkaustakin! En ole kone, minullakin on tunteet ja oikeus huolehtia itsestäni.. Ajateltiin kuitenkin nauttia tytön kanssa vain rauhallisesta aamusta, ehkä leipoa jotain ja paistaa kalaa ruuaksi, tytön lounasvalinta, se kuulemma kehittää hänen pieniä aivojaan, jotta ne jaksaa oppia ja saavat hyvää ravintoa.. On tainnut äidin terveellisyys-kasvatus mennä jokseenkin perille.. Poika lähti jo kouluun, marmattaen, että miks pitää tulla syksy, kun aina vaan on sumuista, märkää ja inhottavan viileää.. Niin, ei kaikki ole syksyihmisiä..

suolasta ja makeaa..

Leipomisvimma on iskenyt.. Viime viikolla piti leipoa sekä sämpylöitä, suolasta että makeaa piirakkaa..
Suolanen piirakka on peruja kouluajoilta. Ihan yks mun lempparipiirakoista. Kuvassa se nyt näyttää kyllä vain vähän karsealta..  Hyvää se kuitenkin on.. Makean marjapiirakan teki itseasiassa tyttö, heitteli aineet kuppiin sen mukaan mitä annoin ohjeita ja sekotti taikinan. Heitteli päälle marjoja "oman halunsa mukaan", eli tässä nyt on sitten musta/punaviinimarjoja, vadelmia ja mustikkaa.. Oli kerrassaan makoisaa!



Ohjeita voin kirjotella myöhemmin, jos joku niitä kaipaa..

Ompelua..

En tiiä mistä oon aikaa näihin kehittänyt, mutta tulipahan tehtyä..
Korjasin omaa jalkapussia rattaisiin niin tyttö tuli sanomaan, että hänen rattaissa ei tuollasta olekaan, vauvahan ihan paleltuu talvella. Tein sitten hänelle oman jalkapussin rattaisiin..



ja sivuilta irrotettavat vyöt, koska nuket ei pysyneet kyydissä, koska tuo ruskea knagas on liukasta ja nuket valuu aina alas ja koko ajan pitää niitä sitten nostella...


Itselleni jotain pientä ja ei ehkä ihan niin viehättävää...

jälkivuotositeitä

pieniä pesulappuja kasvojen puhdistukseen,,

Autokaukaloon jalkapussukka tai joku sen tyylinen... Jalkaosa on kiinteä, mutta siivekkeet avautuu kokonaan sivuille.  

tästä vielä puuttuu tarrat ja vyön reiät, kun vasta tuon kaukalon sain niin pääsin niitä mallailemaan.. Kuvan nukke on n. 56 cm ja käyttää vaatteita kokoa 74.. eli menee varmaan vauvallekin sitten ainakin pari kuukautta..

Lapsille syksypipot, jämistä

Tulevalle pikkuselle ja sen isosiskolle piposet

50 cm housuja, osan haaraa on hiukan levennetty, että kestovaippa mahtuu paremmin.. Vaaleanpunaiset tein kyllä ihan uhalla, voihan ne sitten antaa neidin nukelle, jos poika tulee..  Lilat on oikeesti paljon tummemmat, luonnossa lähes tumman siniset..

Liivisuojia ja yhet villaset lämmittimet..

.. jotain pientä..

Toppapuku kokoa 68, mutta taitaa vastata lähinnä 50-56cm, sillä on tuota toista pukua n. 10-15 cm pienempi. Vuoden 05 äippäpakkauksen tumput ja tossut sekä pipo, mutta en näitä meiän pikkuselle laita, ovat aivan liian isoja ens alkuun..

Löysin yksinkertaisen rintapumpun ja maidonkerääjän omasta säilöstäni, en tuosta pumppaamisesta oo oikeen innostunu koskaan, joten tuo on mennyt hätävarana oikein hyvin..

Pikkuveljeni toppapuku vuodelta '87. Tää on ihana kun saa sekä puvuksi, että pussiksi, menee meillä varmaan aika pitkään makuupussina päiväunilla

yhden pienen kokopuvun ostin. Vaikee ostaa mitään vielä, kun ei tiedä värejä ja sit kaikki on joko poika/tyttöaiheisia. Tämä ihana kirahvi oli niin suloinen, että lähti mukaan. On aivan ihanan pehmeää kangasta ..

Ostoksia isyyspakkaukseen: ovat nyt sitten kotiutuneet:
pullo ja tutti

isin muki

pari kirjaa ja pieni lelu esim.vaunuihin tai autokaukaloon

Kylpyöljy ja -saippua on pakkaukseen ja nuo rintakumit minulle..


tein jo tekstitkin valmiiksi ja vain muutama juttu puuttuu. Paita pitäisi vielä ostaa ja se tehdä lasten kanssa yhdessä valmiiksi. Ajattelin että annan tän ehkä sittenkin isänpäivänä, sillä en varmaan malta odottaa jouluun asti.. Pistän vielä myöhemmin koko pakkauksesta kuvia, kun mies ei ole kotona ja saan ne kaivettua tuolta piilosta niin ettei vaan näe niitä. Nyt vain siis näitä yksittäisiä kuvia..

sunnuntai 26. elokuuta 2012

autokaukalo

Sattuipa sitten löytymään autokaukalokin, vieläpä sattumalta entiseltä naapurilta...
Kaikki suurimmat ostokset on nyt sitten ostettu!
Enää puuttuu vain pieniä hienosäätöjä sekä niitä vaatteita.. Keskiviikon jälkeen varmaan uskaltaa ehkä ostaa jo jotain tiettyä väriäkin, ehkä, mahdollisesti. Yllärinä mies pääseekin mukaan, vaikka sillä piti olla työhommia, oli saanut ne muutettua ja mennäänkin yhdessä. Ihanaa kun ei tarttekaan mennä yksin.

(Sänky on vielä tosin kahden vaiheilla saako mies korjattua sitä vai ei.. Tai siis en epäile etteikö saisi korjattua, mutta kysymys onkin että onko sitä järkeä enää korjata, kun alkaa olee kaikki tukipuut aika heikonlaiset. Onhan se jo yli 30v vanha.)


Isyyspakkauskin on melkein jo koottu, eikä iskä tiedä siitä mitään. Hyvin oon saanu pidettyä salassa. Pitää vielä muutamia juttuja ostaa. Laitan siitä kuvia ja tekstiä myöhemmin, nyt on kiire.
Pojalla on tänään pelipäivä... :)

perjantai 24. elokuuta 2012

Puoliväli

.. Matkan puoliväli saavutettu..



Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti tämän matka on edennyt.. Viikko 20 on käynnistynyt..
Mahaa ei voi enää piilotella, vaikkei se niin iso olekaan kuin edellisissä raskauksissa.
Paino laski 55 kg lähtöpainosta sinne 50 kg hujakoille pahoinvoinnin takia ja siltä tie ylöspäin on ollut jokseenkin tuskainenkin. Vielä en ole saanut kuin kaksi kiloa takasin, eli lähtöpainoon on vielä 3 kg matkaa.. Edellisissä raskauksissa painoa on kertynyt lisää yli 20 kg, siihen en toki yritä tavoitella, mutta kumpa edes muutama kilo tulisi lisää, saako niitä toivoa? Ainakaan ei ole näillä kiloilla paljoa pudotettavaa nyytin saavuttua kotiin..

Mulla on pesärakennusvietti ihan katossa. Olen..
- ommellut vaippoja, imuja..
- itselleni jälkivuotositeitä
- muutamat pienet pöksyt
- muutaman pipon
- pukluliinoja
- autokaukaloon toppakapalon
- vaippapusseja
- liivisuojia sekä rinnanlämmittimiä kylmien päivien varalle (tulehdus ei oo mukava : ()
- ostin entiseltä naapurilta autokaukalon, saan sen huomenna kotiin
- olen neulonut villatakin ja housut (molemmat hiukan kesken vielä, kuvaa tulossa.)
- Säärystimet pikkuiselle, sekä neuloen, että ommellen
- kerännyt pieniä vaatteita kaappiin (=neidin nukenvaatevarastolta hakenut omani pois)
- korjannut rattaiden jalkapeitteen nepparit tarranauhalla
- korjannut samalla muutaman muun pienen kohdan rattaista uusilla kankailla
- etsinyt kivoja heijastimia rattaisiin koristamaan, koskaan ei voi olla liikaa, eihän?
- täyttänyt isyyspakkausta vaivihkaa..

.....

Myin vanhat kaksostenrattaanikin pois...

Maanantaina joudun käymään itsekin neuvolassa, alkaa päänuppi olemaan sen verran täynnä kaikkea (lähinnä työkuviot...) samalla olis neidin 5v neuvola.

Keskiviikkona rakenneultraan. Potkuja tuntuu ihan kunnolla, mieskin on ne jo tuntenut. Ihanaa! Vauvalla on jo jonkinlainen "rytmi", vaikka ei kai sillä vielä mitään vakituista unirytmiä pitäisi ollakaan.. Potkuja joka tapauksessa tuntuu päivittäin 6 - 9 - 16 - 20 -22 aikoihin... Illalla ne on kaikkein voimakkaimmat ja noi päivällä tuntuvat lähinnä sellasia pikaisia ilmoituksia, että täällä ollaan.. Potkut tulee jatkuvasti tuonne alaspäin, en oo tuntenu navan yläpuolella oikeestaan mitään, joskus jotain pientä havinaa. Aloinkin ite miettiä, että miten päin se on. Tyttö oli oikeinpäin ja se kyllä potki kovaa ja suoraan kylkiluihin/ylöspäin. Tämän potkut tulee suoraan toiseen suuntaan (ihan kuin pojan aikaan= oli nurinpäin.)

Odottavan aika on NIIIIN pitkä.. :D

Mutta, mikään ei voita pienen tuhisevan nyytin tuoksua ja sitä pientä ääntä.. (käytiin kattoo eilen kuukauden ikäistä pientä kääröä ja tuntui, että oman käärön saapumiseen on vielä niin pitkä aika..)

maanantai 20. elokuuta 2012

Vaunut ja koppa..

Vaununi mun...tai siis vauvani...

Uusi kantokoppa mahtui sinne kuin nakutettu!

jalkapeitekin suojaa hyvin..

nää on kyllä rattaiden sadesuoja, mutta löyty omasta varastosta.. Pitänee vielä ostaa sellanen vaunuille tarkoitettu, kun menee niin piukeaksi että ratkeaa pian jostain saumasta..

Ja kun osa kankaista on tuunattu, niin joutuu tuunaamaan vähän lisää, miten niin muka lähtee mopo käsistä.. Irrotin turvakaareen kiinni tulevan sen jalkojen väliin menevän läpyskän ja teen sen kokonaan uudestaan: siitä oli lähteny toinenkin neppari jossain vaiheessa irti (toinen oli jo valmiiksi rikki)
Ja otin myös noi turvavöitten pehmusteet työn alle, eli teen niihin uudet, jotta on sitten tuota musta-valkoista muullakin kuin vain tuossa etukaaressa ja jalkapeitteessä (sekä kantokopassa..)


Omaa napaa:
Puolessa välissä täällä jo mennään ja poksahdellen eteenpäin: ihanaa kun vauva on alkanu potkimaan, niin että välillä on alavatsa ihan kipeänä, kun alkaa olee voimaakin noissa pienissä kintuissa.. Energiaa on aamusta, puolen päivän jälkeen se katoaa, ilta on sitten ihan voimatonta ja tuskaa jopa.. EI vaan jaksa! Viikon päästä neidin neuvola, jossa kyllä joudun pyytämään ehkä sairaslomaa jo, tää selkä alkaa tekee oloa niin epämukavaksi ja ei meinaa millään olo helpottaa. Pahaa ihan tekee.. Jos nyt viikon koittaa vielä tuskailla ja sitten on oikeesti pakko jo antaa periksi. Eihän se oli pakko jaksaa, jos ei millään voimat riitä.
Vielä 9 päivää rakenneultraan!


maanantai 13. elokuuta 2012

Isyyspakkausta..

Isyyspakkauskin sai  lisää täytettä..
Tässä nää, mitä jo entuudestaan on kaapissa:


näistä vaipanvaihtoalusista menee yksi pakettiin

unipussi menee pakettiin
 
Laitan pakettiin vain noi isi-sukat


Sitten... Tuli vastaan tälläset ja nehän piti sitten heti tilata..

purulelu yhteisiin leikkeihin

kestovaippa ja imuja..

Mietin kovasti tutin ostoa.. meillä ei kumpikaan vanhemmista ole tuttia koskaan syöneet, joten sen ostaminen tulokkaalle on jotenkin kynnys.. Mutta sitten tämä "äänenvaimennin" tuli vastaan ja se oli pakko saada, sillä olemme aina nauraneet miehen kanssa, ettei tutilla ole muuta virkaa kuin vaimentaa muksu..

tarviiko selittää?? :)

Isikin saa osallistua syöttöihin..

Termo-muki isälle, tuolla samalla tekstillä: ei kahvi jäähdy kesken hyssyttelyn ;)


Pitäs vielä keksiä näihin hyvät "käyttöohjeet" ja piilottaa isältä.. Tällä viikolla isä onkin reissussa, joten jos hyvä säkä käy niin tuo kolme alinta saapuu mahdollisesti tällä viikolla kotiin, joten ne saan piilotettua niin ettei isä niitä vahingossa näe.. Nuo muut tulee sitten samassa paketissa sen ed. kirjotuksen kantokassin kanssa.   Tutti ja pullot on tilattu Babyluxilta.

Jotain mitä tarvitaan..

Eka "kunnon" ostos tulevalle pikkuselle.

Meillähän on jo ne vaunut, mutta kaipasivat kaverikseen vaunukoppaa.. Löysin aivan mahtavalla alella Firkonin kantokassin. Vain 29.90e!


Piti miehelle soittaa ja kysyä HAITTAAKSE??
.....sillä...
Hieman jäin miettimään tuota väriä, mutta en oo muutenkaan niin tarkka, niin eipä haittane. Vaikka vaunut onkin siniset niin ei kai kaiken tartte olla?? Onhan sitten tuo turvakaari ja muut yksityiskohdat musta-valkoista kun ne tuunasin jo..



sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kirppuni 5v

On tytöllä prinsessahame
ja jalassa hopeasukat.

Päivänsäteitä silmissä

ja hiuksissa kultaiset kukat.

Hameen helma vain heilahtaa,

kun tyttö laulaa, tanssii, nauraa saa.

Kaikki tätä keijukaista rakastaa

ja Paljon Onnea toivottaa!



Pieni ja rakas tyttäremme täyttää ensi viikolla jo 5v. 
Juhlittiin eilen.
Tyttöä sanotaan kirpuksi, sillä hän on pieni, ketterä ikiliikkuja.   
Hän joutuu jatkuvasti korjaamaan puistossa äideille, 
ettei ole kahta vuotta vaan täyttää viisi! 
Kirppuni on alle 100cm ja 14 kg..

Neiti on tomera, ahkera ja auttavainen.
Helppo lapsi, mutta osaa tarvittaessa pitää pintansa ja puolensa.
Pinna on pitkä, mutta auta armias kun se katkeaa niin sillon kannattaa olla muualla.
Neiti on lähes täydellinen leijona lapsi
 Rajat pitää olla ja niistä ollaan pidetty valtataistelua (olen itse jästipäinen härkä)
ja kun rajat on selvillä, arki on helppoa. Jos rajoista höllätään (niin ku kesällä vähän tuli joustettua)
niin neidistä tuli esille sellanen pieni tyranni ja määräilevä pieni kirppunen, että tämä loppukesä onkin sitten menty rajojen uudelleen asettelun merkeissä.

Jätkäkin on Leijona, hän vaatii vielä enemmän hyväksyntää ja huomiota, kuin tyttö, mutta
kuvaus sopii kumpaankin kuin nenä päähän.
Jätkä vaan ei tahdo olla keskipisteenä vaan viihtyy paremmin hiukan syrjemmässä.


Tämän vuoden synttäri juhlat on nyt sit juhlittu ja voin huokasta helpotuksesta hetkeksi..
 Seuraavat juhlat sitten onki vasta kolmosen syntymä ja kaste..
Niitä saa onneksi vielä odotella!
 

 

lauantai 11. elokuuta 2012

Isyyspakkaus vol.3

Oon tuossa miettinyt, että kokoan isälle isyyspakkauksen.
Meillä kun melkein kaikkea löytyy jo ennestään ja isä on jo "harjotellut" isänä oloa reilut 7 vuotta, niin ei tuo kauhean uutta hommaa ole. Pakkauksen sisällössä ajattelin keskittyä lähinnä siihen, että isäkin saisi kaksinkeskistä aikaa uuden tulokkaan kanssa. Ajattelin alustavasti antaa lahjaksi isänpäivänä, kun siitä on sitten kuitenkin suht lyhyt matka loppu rutistukseen, mutta toisaalta lahjan voisi antaa myös jouluna..

Tässä vielä jotain mitä oon miettiny, täytyy vielä toteutus ja muu miettiä..

Hellyys ja hoiva:
- vauvan body - isän kulta
(- ehkä askarrellaan lasten kanssa isille paita: meiän isi on parempi kuin teiän isi, oli teksti ehdotus, kun yks päivä puhuttiin aiheesta.. :) )
 - i love dad- sukat
- isä- sukat isälle
- vauvan saippua/öljy (isä on meillä se, joka on aikasemminkin hoitanu kylvetyksen - yhteinen hetki!)
- joku kirja yhteisiin lukuhetkiin
- kumihanskat ja kestovaippa

Apukeinoja äänen vaimentamiseen:
- tutti - tekstillä: äänenvaimennin (meillä ei kyllä muut oo syöny tuttia, mutta...)
- tuttipullo -tekstillä: isi syöttää
- tuttelia
- ruoka lappu -tekstillä: -ääntä kohti (jossain oli sellanen jossa oli nuoli ylös: ruoki. Nuoli alaspäin: vaihda!)

Omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen:
- energiajuomaa

- korvatulpat
- sisu
- särkylääkettä
- kasvonaamio


Vaimon huomiointiin:
- suklaata
- "Villi kortti"- tilanteisiin, jotka vaimo voi toimittaa rauhassa, sillä aikaa kun mies hoitaa lapsia (esim. suihkussa käynti..)


torstai 9. elokuuta 2012

Syksyn alkaessa tuli vastaan ongelma..

Täällä oli tänä aamuna sateinen aamu, lämpötila oli JOPA alle 10 astetta!
Pihalla ei tarjennu enää lököpöksyissä ja ongelmaksi tuli siis housut..
...Ei löytynyt housuja, jotka mahtuisi jalkaan..  Ainoot mitkä menee on sadehousut, mutta niitä ei kehtaa kauheesti pitää muuta kun sadesäällä. Tuulta ja sadetta pitävät välikauden pöksyistä ei mitkään mahdu (mulla niitä oli kaapissa 4 kipaletta..) En kyllä oo kaupasta etsimällä etsinyt, kun en tajunnut, että ei noista tuu mitkään mahtumaan, ajattelin vaan että kai jotkut menee.. ei menny.. :)

Mun ongelmani on se, että oon todellinen kylmäkalle, vilukissa ja mulla on aina kylmä.
 En pärjää ulkona ilman välihousuja ja toppavaatteiden allakin on monta kerrosta: lämpö- ja välikerrastot.. Silti palelee, yleensä..

Mitä hemskuttia mä tuun tänä talvena pukemaan päälleni, kun tiedän jo melkein varmuudelta sen, ettei noi mun toppahousut tule mahtumaan jalkaa.. (ei ne kiinni mene nytkään.. oli pakko kokeilla.)

Yritin googlettaa, josko jotain olisi löytynyt, mutta ei mitään!
Tuli vain farkkuja ja suoria mustia housuja, niitä perusvaatteita.. Mutta kun en tarkene niillä nytkään ulkona, niin ongelma on oikeesti ihan todellinen..
... ja töiden takiahan pihalla pitäsi olla jopa kahdesti päivässä..

Kokeilin miehenkin housuja eilen: ne on liian isoja joka suunnassa, mies on pidempi ja isompi kokoinen, joten eivät oikeen istu minulle.. Mies ei taia ees omistaa toppahousuja, kun tarkenee välikauden housuilla talvellakin..

Löysin yhdet ulkoiluhousut nettikaupasta, hinta 79e. Joten kiitos ei, ei oo tullu mieleenikään maksaa noin paljon housuista, joita käyttää muutaman kuukauden, samalla summalla ostetaan meiän viikon ruoat (siis hoitoviikolla, kun mukana on arjen ruoat ja viikonlopun perheateriat..) Jotain muuta..

Lapset nauro mulle aamulla, kun tuskailin housujen kanssa ennen ulos lähtöä.. Yhtiä housuja koitin tunkea jalkaani, kun poika sano hiukan kauhuissaan, että älä sitä vauvaa ulos punnerra vielä. En sitten enää edes kokeillut loppuun asti..

Toppatakin oon jo ostanu, se helpottaa arkea siinä mielessä, että se ainakin lämmittää takapuolen.
(Malli on H&M mama, ostettu käytettynä..) Kuvat on hiukan erikoisia, kuvaajana on oma 5v...:)



Kuomat mulla on ollut käytössä jo viisi vuotta, muilla ei tarkene.. :)


Yksi idea löyty netin keskustelupalstalta, jota jäin miettimään.. Jos vain löydän vanhat toppahousuni, ne on jo kulahtaneet ja tarrakiinnitys on rikki.. Ajattelin että niistä voisi tuunata pöksyt, jotka mahtuu. Ehkä leikkaamalla vyötäröä matalammaksi ja lisäämällä siihen resorin?? tai sitten vain lisäämällä kangaskaistaleen vetoketjun ja tarran kohdalle.. Täytyykin lähtee etsimään noita, josko niistä saisi kelpo kaverit pakkaselle.. Mitähän housuja siihen asti käyttäisi..??

Seuraa Hipsulaa: