Anna meren se selvittää Kuka viereesi jää
Ja jos silloin kun myrsky soi Vain sun kumppanis vaikeroi
Vene lähimpään rantaan vie Jääköön pois mikä lie
Mistä tunnet sä ystävän Onko oikea sulle hän
Anna tunturin selvittää Kuka viereesi jää
Kun on kaukana kaikki muu Ja kun päättyvät pitkospuut
Kuka rinnallas ruikuttaa Takaisin mennä saa
Mistä tunnet sä ystävän Onko oikea sulle hän
Ajat ankeimmat selvittää Kuka viereesi jää
Kun on sinulla vaikeaa Ja kun tarvitset auttajaa
Silloin ystävyys punnitaan Menee muut menojaan
Siitä tunnet sä ystävän Kun on vierelläs vielä hän
Turhat tuttavat luotas ois Hävinneet pian pois
Meillä puhuttiin koko viikko ystävistä ja siitä mikä on ystävä, mistä sen tietää ja missä se tuntuu. Millainen on hyvä ystävä ja mistä tietää että itse on hyvä ystävä... Pienet ei tästä vielä mitään ymmärrä, mutta neljävuotias osasi sanoa, että ystävä auttaa ja nostaa ylös kun kaatuu. Vie lääkäriin, jos sattuu ja odottaa jos ei jaksa juosta. Laskee yhdessä mäkeä, keinuu ja pelaa. Ystävä on iso, iloinen ja hassu. Ystävän kanssa on hauskaa ja ystävä voi olla kuva vaan.
Kortteihin painettiin perunalla sydämiä ja leikattiin villasukat, joihin kirjotettiin pätkä tuosta alla olevasta laulusta, jota ollaan laulettu koko viikko ja mietitty miten se ystävä voi olla villasukka.. Välipalalla meillä oli mustikkapiirakkaa, joku tosin innostu hiukan heittämään mustikkaa sekaan vähä ylimääräistä, kun meinas ihan ylilaidan tulla.
Lumihangesta löyty jääpala, joka näytti kuvassa sydämeltä, kuin kertoen että ystävä ei unohda missään..
Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka
joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.
Minä olen vielä pikkuinen ja siksi tahtoisin
oppia tään maailman paljon paremmin.
Ja kun mä sitten joskus olen aikuinen
niin toivon että oppimasta koskaan lakkaa en.
Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka,
joka saa minut hymyilemäään
Ota kädestä kiinni,
tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hipsula kiittää kommenteista!