Ulkoilua, kuulumisia ja pakkaskuvia.

Koska en ole tänä vuonna vielä kerennyt ihailemaan lumen kimalletta ja auringon  ensi säteitä niin pistetään tähän muutama kuva viime ja edelliseltä vuodelta..

 Rakastan lumisia maisemia.. 

.. varsinkin sillon kun oksille on kerääntynyt paksut kinokset lunta, pakkanen kunnolla paukkuu ja kun itse olet sisällä takkatulen ääressä kuuma tee-kuppi kädessä.

Vauvan kanssa ollaan oltu parina päivänä ulkona.
Pakkasta on ollut vajaa -10.
Oon puntannu pienelle 2 kerros vaatetta, villapuvun, toppapuvun
Myssyn, pipon, lapaset, tumput, villasukat ja töppöset.

 

Vaunuissa on pehmeä kantokoppa, lampaantalja, makuupussi

Päälle 2x fleeceviltti suojaamaan, joka menee osittain kantokopan päälle.

Lisäksi vaunujen jalkapussi.

Tyttö on ainakin suojattu, eikä oo viluinen ollut, muttei myöskään hikinen..

 Oon pukenu toiselle paljon päälle, meiän kakkonen oli kylmäkalle, 

jolla aina oli kylmä, vaikka mitä laitoit päälle ja hän on syntyny kesällä!

 Lisäksi pelkään, että tuuli (joka täällä korkeella mäellä on hyytävä) menee pikkusen luihin ja ytimiin.

Ainakin toinen on toistaiseksi tarennut..

takapihallamme on n. 1m korkea kallio, joka kerää mahtavat jääpuikot joka vuosi

suksi luistaa

 

Tänään tyttö 5v halusi myös olla äiti.

Hän syötti, vaihto vaipan,  puki vauvansa toppavaatteisiin ja peitteli vaunuihin nukkumaan.

Lenkillä meni koko ajan eelläni ja huuteli, että koitas etana tulla jo.

Tämä leikkauksesta toipuva etana ei kauheen kovaa vauhtia päässyt ja 

ylämäessä piti ihan pysähtyä hetkeksi kun alkoi hiukan haavan alueelle sattumaan..

Vissiin vatsalihaksetkin joutuneet töihin, kun vatsan alueelle on ilmaantunu

muutama arempi kohta..

Siihen, missä joskus ennen on olleet vatsalihakseni.

Maisemat takapihan yläterassilta.

Ruokahalu on hävinnyt. Vielä 2-3 viikkoa sitten söin ku pieni possu.. Kaikkea, paljon ja otin lisää. Nyt tekee tiukkaa jopa ruuan tekeminen. Lasten takia sitäkin hommaa on tehtävä, vaikka tyttö 5v monesti sanookin, ettei hänellä ole nälkä, ei tehdä ruokaa. Pakko kuitenkin saada tuo syömään ees jotain. Painoa kertyi 6 kg lähtöpainoon, nyt on lähteny -7 kg. Raskausmaha on hävinnyt ja toppahousut, jotka jäivät kokonaan auki (oli sepposen selällään) vielä kaksi viikkoa sitten menevät jo kiinni (en tosin uskalla pitää kiinni, kun on niin tiukka, että haavaa ahistaa..)..

Kaikki herkut sen sijaan menis.. Koko ajan, jatkuvasti, all day long...

Haava on parantunu yllättävän hyvin. Se ei ole kipeä, punainen, turvonnut, mutta joistakin kohdin hiukan arka. (Se nyt vissiin on ihan normaalia, kun synnytyksestä on vasta 3 viikkoa!) Oon koittanu muistaa suihkutella sitä, toivon että se on edesauttanut tuota paranemista. Särkylääkkeitä en oo syöny enää viikkoon, iltasin oon muutaman kerran ottanu, kun oon pelännyt nukkumista ja ylöshyppelyitä.. Multa lähtee nahka navan alapuolelta bikinirajaan asti kaikkialta! Oon koittanu rasvailla sitä, mutta ei oo vielä ainakaan helpottanu. Oikea nivunen on arka ja siellä on joku joka junnaa ja kirraa vastaan koko ajan, kun jalan asentoa muuttaa. Hetkittäin se helpottaa, mutta palaa sitten..

suojelusenkeli

Nukkuminen on helpottanut. 

Itsellä on ylösnouseminen helpottanut, haava ei enää aiheuta ongelmia ylösnousemisen kanssa. 

Vauva sen sijaan asettaa omia haasteitaan..

Pari yötä meillä meni niin et tyttö oli tissillä 00.30-6.30, enkä itse osannut nukkua ku toinen oli vieressä, torkuin..

Vauva heräilee paljon vielä öisin, mutta suurimmaksi osaksi yöt menee jo niin että heräilee n. 2-3h välein tankkaamaan. Syö ehkä 10-20 min ja hänet saa jo sänkyynkin niin ettei herää. Oon kokeillut nuhuttaa kapalossa, unipussissa, pipo päässä ja kaikkee muuta, ei oo hirveesti ollu eroa öihin.

Tosin jokainen yö on ollut erilainen. 

Eilen oli hereillä paljon pitkin päivää,

tänään ollaan taas sitten nukuttu..

Meillä on osittain alotettu kestoilut.

Vaipat on vielä hurjan isoja, joten ne viisi pienempää ovat olleet suuressa käytössä.

*nyt kuuluu "ruokahuuto", joten on kaivettava suihku esille *

että sellasta tällä kertaa tänne..