Flunssaa lomalla

Koululaisella on syysloma. 

Viikonloppuna käytiin pikavisiitillä maalla ja tuliaisina saatiin sieltä

monta ämpärillistä omppuja (joista keitin hilloa) ja mitä ihanin

 kunnon syysflussa. 

Itselläni silmät vuotaa, nenä vuotaa kirkasta nestettä,

kurkku on kipeä ja lämpöä oli hurjat 34..

Tyttö on vain tukossa, nenä ei vuoda, mut valittaa et kurkkuun sattuu.

Poika on yskinyt ja röhissyt eilisestä asti. 

Nenä vuotaa ja ihanaa, kun tuo 7v niistää nenäänsä paidan hihoihin.. 

Niin ällöttävää!!

Mies joutu lähtee töihin, vaikka vähän tukkonen onkin..

 Itse nautin kylmistä keleistä sisällä oleillen.

Ihanaa kun ei ole kiire mihinkään, millään ei oo kiirettä ja ei oo niin nöpönuukaa..

Nautin kaakaokahveja, kuumaa mehua ja lämmintä vaaleaa glögiä vuorotellen.

Niistä on loistava alkuviikko tehty.

Takkatuli, viltti ja villasukat siihen lisäksi niin päivä on täydellinen.

Hiukan piti ommella päivän avaukseksi, mutta alkoi käydä taas selkä niin kipeäksi,

että oli pakko jättää kesken työt.

Selkää vihloo ja jomottaa taas. Sänkyyn en ole uskaltanut oikasta kroppaani koko päivänä,

en sieltä ylös pääsisi enää. 

Tyttö istui aamulla ikkunassa nenä kiinni. Hetken päästä hän huokasi ja loikki syliini. Kysyin mikäs huokailuttaa. Johon hän hieman murheellisen oloisena: miksei sada jo lunta?!

Niin.. Mittari oli nollassa, kun herättiin, lapset kävi ulkona, mutta tulivat 10 min päästä sisälle

sanoen että ulkona on liian kylmä leikkiä yhtään mitään..

Kumpikin odottaa lunta, sillä tää syksyn märkyys on kuulemma mälsää ja inhottavan nihkeää.

Jospa joku aamu tällä viikolla saatais edes kuuraa pihalle..

Lunta ei ehkä ihan vielä saada..

Pelkopolista tuli 30e lasku, josta kukaan ei sanonu itse käynnillä (kysyin vielä et meneeks tästä sit käyntimaksu, sanottiin et katotaan nyt). Onneksi niitä nyt ei sentää ole kuin kaksi käyntiä vain.. Alko ottaa pikkusen päähän.. Aloin toki jo miettii, että peruutan sen psykologi (psykiatri, kumpi se oli??) käynnin, sillä en aio maksaa siitä lystistä, et kerron elämäntarinaani jollekin täysin tuntemattomalle tyypille. Kiitos oon selvinnyt tähänkin asti, joten en aio kyllä maksaa turhasta! Sori, koen sen tällä hetkellä niin turhana käyntinä, ettei innostais yhtään sinne mennä.. Ahistaa kun tietää et pitää kertoo kaikkee arkaa ja koittaa selvittää et mikä siinä on ollut mulle se käännekohta jne.. En tiiä pystynkö siihen. Perusluonteeltani oon ujo ja koitan pitää arat asiat itselläni ja oon tähän asti selvinnyt niin paljosta, et tuntuu siltä kuin apu tulisi liian myöhään.. Onko sillä enää väliä et mitä se yks teki mulle sillon 15-kesäsenä, kun oon siitä hengissä selvinnyt ja elämästäni kiinni saanut..? Ihan yksin ja tunteeni silloin paperille purkanut ja haudannut asian pois mielestäni. En tahdo enää avata haavoja!

Keskiviikkona lääkärineuvolaan, toivotaan että kaikki on kunnossa ja saisin samalla kinuttua loppu ajan sairaslomaa, ettei tarttis enää päivystykseen tai omalle lääkärille lähteä hyppäämään.. Meinaan on pikkusen verran inhottavaa tuo linkillä meno, se ei oo kaikkein selkäystävällisin matkustustapa.