keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Rv 28

Ei se kuulemma ole mittauksen mukaan kasvanu yhtään, mutta miltäs se kuvissa näyttää??
Mahan uusin nimitys on pikku-patonki. Se jäi lasten mieleen kun luin jostain raskausviikko kohdasta (olikohan jo viikolla 26 tai 27), että tällä viikolla vauva on noin puolikkaan patongin mittainen..

Nyt molemmat puhuu patongista ja kyselee miten päin patonki on.. Ei hätää, patonkia ei lapsen nimeksi kuitenkaan väännetä..

rv 28+4

rv 28+5
Huomenna sittne mittauttaa mahan kokoa uudestaa, jos ei oo mittaa nvl tädin mukaan tullu lisää niin sit eessä on ultraus ja varmistus, että pikku-patonki siellä kasvaa.. Ja että miten päin siellä sitten ollaankaan. Epäilen ite et siellä pyöritään ihan kärrynpyöränä miten sattuu, sillä hetkittäin tuntee ihan selvästi että potkut tulee oikeaan kylkeen, mutta jotain muuta työntyy (käden/pää) vasempaan kylkeen. Hetkittäin potkut tulee edelleen suoraan alaspäin ja silloin rintalastan alla tuntuu ihan selvä pää. Muutaman kerran olen vain tuntenut potkuja kylkiluissa tai ylempänä, edelleen pääsääntöisesti potkut tulee kaikki  suoraan alas tai kylkiä alemmas sivuille..

Kaveri on vilkas liikkeissään ja möyrintää tuntuu aika ajoin. Enää ei pysty sanomaan tiettyjä aikoja, jolloin möyryää, kuten viikko sitten, mutta liikkeet on silti voimistuneet ja välillä ihan sattuu kun toinen heittää volttia.

Selkä on vielä mukana ja yhtenä kappaleena. Nivusen kipu on osittain helpottanut, mutta palaa aina silloin tällöin muistuttamaan itsestään, ettei aioa helpotta luovuttaa. Selkä taas on hetkittäin niin hyvä, että kävelen jopa ilman vaappumista, jalkakin tulee mukana. Toisinaan sängystä ei päästä ylös ja sohvalta nousu on valtavan tuskan ja punnertamisen takana. Ähinää, puhinaa ja puuskutusta kuuluu jatkuvasti, mies jo vitsaili etten voi tulla leikkii piilosta lasten kanssa, kun ne kuulee jo kaukaa missä oon tai mihin oon menossa.. Ähinä-puhina tosin osittain johtuu siitä, että päällä on nuhan poikasta, joka verotta hiukan energiaa ja voimia. Olen ylpeä itsestäni, jos saan päivän aikana edes jotain tehtyä, tosin usein se kostautuu sitten illalla, kun istahdan sohvalle. Tuolissa istuminen on tuskaa, selkä ei kestä istumista tällä hetkellä ollenkaan, ruoankin oon syöny pari päivää seisaaltaa, kun jostain syystä toi kovalla tuolilla istuminen alkaa sattumaan heti..




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hipsula kiittää kommenteista!

Seuraa Hipsulaa: