Pitäsköhän niitä alkaa jotenkin muokkailemaan tai tekee kollaaseja (en tosin osaa enkä omista mitään kuvan käsittelytaitoja tai -tarvittavia ohjelmia...)
 |
| käytettyjä kuvia, kansioista.. |
Mutta todellisuus on se, että 4 viikkoa ja sen jälkeen masukausi alkaa olemaan aika finiitto..
Tästä hetkestä tuntuu olevan ikuisuus ja alkuraskauden epämiellyttävä tunne ja pahoinvointi on tiessään. Ressi alatiesynnytyksestä on vaihtunut iloon, onneen ja ressittömään arkeen. Selkäkipu on matkannut mukana melkein alusta asti, enkä muista miltä tuntuu nousta sängystä ilman, että mitään paikkaa kolottaa. Unet on vaihtuneet sekaviksi ja syväuni pätkittäiseksi. Valmistaudun uuteen arkeen ja elämään iloisin mielin ja odottaen uutta vuotta hyvillä mielin..
Itsenäisyyspäivää vietetään miehen siskon luona, talviset maisemat on kahden vuoden takaa, pakkanen paukkui kahdessa kympissä ja kevään ensimmäiset auringonsäteet saivat lumen näyttämään ihan kristalleilta.. Ah, odotan joulun pimeitä iltoja kynttilän valossa, takkatulen loimussa ja uutta vuotta, muutosta elämään.. Eniten odotan kuitenkin kevättä, uusi elämä on alkanut ja se tuo niin paljon uutta myös meiän perheeseen ja normaaliin elämämään muutoksia... En kuitenkaan voi uskoa, että mun pienet vauvani ovat kasvaneet jo niin isoiksi, että ensi syksynä edessä on toinen luokka ja esikoulu.. Miten aika hurahtaakaan ohitse.. Kun vain muistaisi joka päivä nauttia tästä hetkestä ja olla onnellinen siitä mitä on ja mitä kaikkea on saavuttanut vastoinkäymisistäkin huolimatta..
...Perhe ja koti takaavat onneni..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hipsula kiittää kommenteista!