Äitienpäivä - syntymäpäivä

Olen "joutunut" jakamaan syntymäpäiväni huomion äitini kanssa ensimmäiset 19 vuotta elämästäni. Toisaalta omia synttäreitäni juhlittiin aina eri aikaan ku äitienpäivää, mutta muistan toki monesti ajatelleeni, että voi hitsi, kun pitää tää mun synttäripäivä jakaa äiteen kanssa. Toisaalta voin sanoa kyllä että olenhan minä parhain lahja, jonka äiti on saanut, pitääkö sitä vielä erikseen jotenkin muistaa..  ;)  *Kyllä äiti sai tänäkin vuonna kukkia ja lahjan*

Nyt kun itse olen äiti joudun tyytymään siihen, että saan vaan kerran vuodessa kahvin, kakut, lahjat, kortit ja  onnittelulaulun sänkyyni.. Ja mikä karmivinta.. Saan leikkiä nukkuvaa vain kerran vuodessa!... (heh, viimenen oli vitsi!)

 

Meillä mies ei kauheesti koskaan ole perustanut juhliin, joten kaikki järjestely, suunnittelu ja toteutus on lähes yksinomaan mun hartioillani. Olipa sitten kyseessä lastenjuhlat, äitien/isienpäivä tai vaikka Joulu.. Minä hoidan siivoukset, lapset, vaatteet, tarjottavat, järkkäämiset, kuvat, vieraat... kaikki... Mies hoitaa lähinnä syömisen (ja katoamistemput..) Innolla ootan taas loppukesän juhlia, kun järkättävinä on kahdet lastenjuhlat..

Kakku on tänäkin vuonna itse itselleni tekemä.

Voileipäkakku on itse tehty, mies koristeli sen hiukan silmiään pyöritellen isomman likan kanssa.

Pikku napostelut on itse kyhätty kasaan..

Lahjat on itse  valittu ja kaupassa miehelle kädestä pitäen näytetty.
Äitienpäivä kortit ja palapelit on lasten kanssa yhdessä askarreltu..
Minä olin se, joka joutui lauantaina, syntymäpäivänäni nousemaan kuuden aikaan ylös hammasta tekevän suoraa kurkkua huutavan taaperon kanssa, tekemään tarjoilut valmiiksi vieraita varten ja siivoamaan kodin.. Sunnuntaina sentään sain olla se "yllätetty", vaikka Kirppu söikin puolet eväistäni ennen kuin ne omaan suuhuni kerkesivät..
Ehkä hiukan katkerana, mutta kun mies väittää vieressä ettei hän osaa/jaksa/ymmärrä mitään näistä hommista, niin miksi edes yrittää?? Kiitos, kun välität!

Joten voin hyvillä mielin sanoa, että kyllä muuten oli mahtavat kortit, lahjat ja purtavat!
Kiitos Minä!

Oli ihanaa, että kävi vieraita lauantaina, ei tarttenut yksin syödä. Äiti ja isi toi suuren avun, antaen lahjakortin Viherlandiaan ja Velipoikakin morsmaikkunsa kanssa on vissiin kuulleet et pihajuttuja pitäs pikkusen saada etteenpäin. Kävin jo tuhlaamassa tuon veikan lahjakortin aitataimiin.. Sain myös kaulakorun, huivin, ison kasan valkovuokkoja (istutettava paakku) sekä mieheltä ja lapsilta suuren myrskylyhdyn ja muumimamma piirakkavuoan... Vielä ostettavaksi jäi uusi puurokattila :)
Sunnuntaina oltiin omalla porukalla.. Käytiin Plantagenissa hakemassa aitataimia lisää ja tarttu mukaan vähän muutakin.. Lisäksi käytiin perinteisellä ajelulla pitkin peräkyliä ja haettiin kahvimunkit apsilta..

Tänä vuonna en ehkä sitten jaksa panostaa miehen lahjaan/kortteihin tai niihin hänen "juhlapäiviinsä".. Hups, unohdin.. Tai sitten ei.. :/ Lapset tehköön kortit, niin mun ei tartte, kuten mies sano.. Niin onpa tosi kiva tehdä kortit lasten kanssa, kun näkee ne jo etukäteen ja pystyy vaikuttamaan millaset niistä tulee.. Olis joku yllärikin ollut kiva.. Noh. hiukan harmittaa tilanne, mutta ainahan se näin on mennyt :(

 

Lauantaina saunottiin koko porukka ja minä sain viimeisenä nauttia siitä, kuinka lämmin vesi loppui, kun lapset oli ensimmäisinä suihkussa lätränneet vesileikkeihinsä.. Sunnuntaina nautin itsekseni ennen Suomen peliä kuorinnoista ja koipikylvystä! Tein hiuksiini avocadohoidon ja voin kertoo että kyllä nyt on kutrit pehmeät ja helposti harjattavat. Naamassa on valmiskuorinta, mutta tein viikonlopun aikana myös banaani-kermanaamion, joka auttaa herkkää ihoa ja kyllä naama muuten on pehmeä, eikä tietoakaan kuivista kohdista! (näistä lisää myöhemmin!)  Öljy-sokerikuorinnalla kävin kädet ja kantapäät läpi ja ehkä ens kesänä kehtaa kulkea ilman kenkiä..
Nää on vaan niin koukuttavia, helppoja ja mahtavia et eipä tunnu vanheneminen missään! :D